Poliisi löi luurin korvaan: Diskurssianalyysi tietolähteistä Helsingin Sanomien tutkivan journalismin artikkeleissa
Viitasaari, Pinja (2023)
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214062
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee tutkivan journalismin keinoja paljastaa yhteiskunnan epäkohtia erityisesti hyödyntämällä ei-vakiintuneita tietolähteitä, kuten rikoksen uhria, ensisijaisena lähteenä. Metodina on kriittinen diskurssianalyysi. Analyysia ohjaavat teoria journalismin tietolähteistä sekä tutkivan journalismin tavoitteet ja keinot.
Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen. Ensin analysoidaan, millaisen vaikutelman aineiston artikkelit antavat tietolähteistä. Tämän jälkeen vastataan siihen, kuinka journalistiset valinnat palvelevat tutkivan journalismin tavoitteita.
Aineisto koostuu kahdesta Helsingin Sanomissa ilmestyneestä tutkivan journalismin artikkelista. Molemmat artikkelit ovat ilmestyneet vuonna 2021. Artikkelit käsittelevät sitä, kuinka Suomen poliisi tutkii ihmiskaupparikoksia. Artikkeleissa pyritään journalistisen tutkimuksen avulla vastaamaan siihen, miksi uhrit ovat jääneet ilman oikeutta. Aineisto rajattiin kahteen artikkeliin niiden pituuden vuoksi. Kandidaatintutkielman laajuuteen nähden rajaus osoittautui riittäväksi.
Artikkelit luettiin analyysivaiheessa useaan kertaan. Havaintoja tehtiin tekstin ja tulkinnan tasoilla sekä kriittisellä tasolla. Aineistosta löydettiin analyysin tuloksena uhridiskurssi, viranomaisdiskurssi ja asiantuntijadiskurssi. Uhridiskurssissa lukijalle luodaan kuvaa viattomasta uhrista, jota järjestelmä kohtelee epäoikeudenmukaisesti. Viranomaisdiskurssissa poliisi näyttäytyy epäluotettavana ja välinpitämättömänä. Asiantuntijadiskurssissa luodaan vaikutelmaa puolueettomista asiantuntijoista, joiden lausunnoilla vahvistetaan uhrien kertomuksia.
Tutkielman perusteella tutkivan journalismin artikkelit pyrkivät kertomaan lukijalle, kuinka oikeusjärjestelmä pettää rikoksen uhrit. Artikkeleissa esitetään myös vastauksia siihen, miksi näin tapahtuu. Poliisi-instituution toimintaa kritisoidessaan tutkiva journalismi tukeutuu vahvaan asiakirjanäyttöön. Artikkeleissa hyödynnetään uutistekstille epätyypillisiä kielen keinoja. Aineistossa käytetään esimerkiksi retorisia kysymyksiä ja tarinallisuutta.
Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen. Ensin analysoidaan, millaisen vaikutelman aineiston artikkelit antavat tietolähteistä. Tämän jälkeen vastataan siihen, kuinka journalistiset valinnat palvelevat tutkivan journalismin tavoitteita.
Aineisto koostuu kahdesta Helsingin Sanomissa ilmestyneestä tutkivan journalismin artikkelista. Molemmat artikkelit ovat ilmestyneet vuonna 2021. Artikkelit käsittelevät sitä, kuinka Suomen poliisi tutkii ihmiskaupparikoksia. Artikkeleissa pyritään journalistisen tutkimuksen avulla vastaamaan siihen, miksi uhrit ovat jääneet ilman oikeutta. Aineisto rajattiin kahteen artikkeliin niiden pituuden vuoksi. Kandidaatintutkielman laajuuteen nähden rajaus osoittautui riittäväksi.
Artikkelit luettiin analyysivaiheessa useaan kertaan. Havaintoja tehtiin tekstin ja tulkinnan tasoilla sekä kriittisellä tasolla. Aineistosta löydettiin analyysin tuloksena uhridiskurssi, viranomaisdiskurssi ja asiantuntijadiskurssi. Uhridiskurssissa lukijalle luodaan kuvaa viattomasta uhrista, jota järjestelmä kohtelee epäoikeudenmukaisesti. Viranomaisdiskurssissa poliisi näyttäytyy epäluotettavana ja välinpitämättömänä. Asiantuntijadiskurssissa luodaan vaikutelmaa puolueettomista asiantuntijoista, joiden lausunnoilla vahvistetaan uhrien kertomuksia.
Tutkielman perusteella tutkivan journalismin artikkelit pyrkivät kertomaan lukijalle, kuinka oikeusjärjestelmä pettää rikoksen uhrit. Artikkeleissa esitetään myös vastauksia siihen, miksi näin tapahtuu. Poliisi-instituution toimintaa kritisoidessaan tutkiva journalismi tukeutuu vahvaan asiakirjanäyttöön. Artikkeleissa hyödynnetään uutistekstille epätyypillisiä kielen keinoja. Aineistossa käytetään esimerkiksi retorisia kysymyksiä ja tarinallisuutta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]