Työhyvinvointi radiotyössä: Radiojuontajien työhyvinvoinnin tarkastelua työn vaatimusten ja voimavarojen viitekehyksessä
Kallioniemi, Jaana (2023)
Kallioniemi, Jaana
2023
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304204039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304204039
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrin selvittämään, minkälaisia voimavaroja ja vaatimuksia radiojuontajilla on työssään. Radiojuontajan työ on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana mediamaiseman murroksen seurauksena. Siinä missä ennen juontajan työ koostui lähes yksinomaan lähetysten juontamisesta, sisältyy työhön tänä päivänä paljon muutakin. Myös työhyvinvointi puhututtaa tänä päivänä paljon, mutta radiojuontajien työhyvinvoinnin tutkimus on toistaiseksi ollut vähäistä. Tämän tutkielman tavoitteena onkin tuottaa lisää ymmärrystä radiojuontajien työhyvinvoinnista.
Tutkielmani teoriaosuus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa tarkastelen hybridin mediaympäristön käsitettä sekä perehdyn muutoksiin, joita mediamaiseman muutos on tuonut toimittajan työhön. Osion loppupuolella keskityn siihen, miten mediakentällä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet radiotyöhön ja muuttaneet sitä. Toinen teoriaosio keskittyy työhyvinvointiin. Osion alussa määrittelen työhyvinvoinnin käsitteen, josta siirryn tarkastelemaan journalistien työhyvinvointia muuttuneessa mediaympäristössä sekä lopuksi esittelen tutkimustani ohjaavan teoreettisen viitekehyksen eli työn vaatimusten ja voimavarojen mallin.
Tutkielmani empiirinen aineisto koostuu yhteensä kuudesta radiojuontajan teemahaastattelusta, jotka toteutettiin joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 aikana. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokseni jakautuivat kahteen pääluokkaan: työn voimavaroihin ja vaatimuksiin. Työhyvinvointia edistävät voimavarat jakaantuivat neljään yläluokkaan, joita ovat työn ominaisuudet voimavarana, sosiaalinen media voimavarana, yleisöpalaute voimavarana ja yksilöön liittyvät työn voimavarat. Myös työhyvinvointia kuormittavat tekijät eli työn vaatimukset jakaantuivat neljään yläluokkaan, joita ovat työn kognitiiviset vaatimukset, ajankohtaisuus vaatimuksena, yleisöpalaute vaatimuksena ja yksilöön liittyvät työn vaatimukset.
Aineistoni valossa radiojuontajan työssä energiaa ja motivaatiota antavia asioita ovat esimerkiksi työkaverit, työyhteisön ilmapiiri sekä vuorovaikutus kuuntelijoiden kanssa. Kuormittavia tekijöitä taas voivat olla esimerkiksi negatiivinen yleisöpalaute sekä monikanavaisuuden myötä hankaluus irrottautua työstä. Tulokseni mukailivat aiemmin tehtyä tutkimusta siitä, että ei ole yksiselitteistä jakaa työn piirteitä voimavaroihin ja vaatimuksiin, sillä se, mikä on toiselle työntekijälle työssä vaatimus, voi olla toiselle työssä voimavara. Tämä ilmeni tuloksissani esimerkiksi sosiaalisen median ja negatiivisen yleisöpalautteen kohdalla.
Tutkielmani teoriaosuus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa tarkastelen hybridin mediaympäristön käsitettä sekä perehdyn muutoksiin, joita mediamaiseman muutos on tuonut toimittajan työhön. Osion loppupuolella keskityn siihen, miten mediakentällä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet radiotyöhön ja muuttaneet sitä. Toinen teoriaosio keskittyy työhyvinvointiin. Osion alussa määrittelen työhyvinvoinnin käsitteen, josta siirryn tarkastelemaan journalistien työhyvinvointia muuttuneessa mediaympäristössä sekä lopuksi esittelen tutkimustani ohjaavan teoreettisen viitekehyksen eli työn vaatimusten ja voimavarojen mallin.
Tutkielmani empiirinen aineisto koostuu yhteensä kuudesta radiojuontajan teemahaastattelusta, jotka toteutettiin joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 aikana. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokseni jakautuivat kahteen pääluokkaan: työn voimavaroihin ja vaatimuksiin. Työhyvinvointia edistävät voimavarat jakaantuivat neljään yläluokkaan, joita ovat työn ominaisuudet voimavarana, sosiaalinen media voimavarana, yleisöpalaute voimavarana ja yksilöön liittyvät työn voimavarat. Myös työhyvinvointia kuormittavat tekijät eli työn vaatimukset jakaantuivat neljään yläluokkaan, joita ovat työn kognitiiviset vaatimukset, ajankohtaisuus vaatimuksena, yleisöpalaute vaatimuksena ja yksilöön liittyvät työn vaatimukset.
Aineistoni valossa radiojuontajan työssä energiaa ja motivaatiota antavia asioita ovat esimerkiksi työkaverit, työyhteisön ilmapiiri sekä vuorovaikutus kuuntelijoiden kanssa. Kuormittavia tekijöitä taas voivat olla esimerkiksi negatiivinen yleisöpalaute sekä monikanavaisuuden myötä hankaluus irrottautua työstä. Tulokseni mukailivat aiemmin tehtyä tutkimusta siitä, että ei ole yksiselitteistä jakaa työn piirteitä voimavaroihin ja vaatimuksiin, sillä se, mikä on toiselle työntekijälle työssä vaatimus, voi olla toiselle työssä voimavara. Tämä ilmeni tuloksissani esimerkiksi sosiaalisen median ja negatiivisen yleisöpalautteen kohdalla.