Sinkkuidentiteetin rakentuminen lähisuhteiden vuorovaikutuksessa
Nousiainen, Iida (2023)
2023
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193958
Tiivistelmä
Seurustelusuhdetta pidetään yleensä jokaisen aikuisen tavoitteena ja sen varaan on kasaantunut etuoikeuksia niin taloudellisella kuin kulttuurisellakin tasalla. Parisuhdenormatiivisuus määrittää myös niiden ihmisten arkea, jotka eivät elä seurustelusuhteessa. Tässä tutkielmassa huomio kiinnitetään sinkkujen identiteetin rakentumiseen. Identiteetti ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan sitä tuotetaan, uudistetaan ja vahvistetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Myös identiteetti sinkkuna määrittyy ympäröivän maailman ja vuorovaikutussuhteiden kautta.
Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui kymmenen 25–35-vuotiasta useamman vuoden sinkkuna elänyttä ihmistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkielma tuottaa tietoa siitä, millaisia merkityksiä sinkut sinkkuudelleen antavat, kuinka sinkkuudesta puhutaan läheisten kanssa ja siitä, miten sinkkuus heijastuu sinkkujen lähisuhteisiin. Lisäksi tutkielma vastaa siihen, kuinka sinkkujen oma kokemus sinkkuudestaan eroaa siitä, kuinka sinkkuus merkityksentyy muilla identiteettitasoilla.
Tulokset osoittavat, että sinkkujen henkilökohtaisen identiteetin ja muiden identiteettitasojen välillä on merkittäviä identiteettikuiluja. Sekä esitetty, relationaalinen että kollektiivinen identiteettikehys rakentuivat vahvasti parisuhdenormia mukaillen, jolloin sinkkuus määrittyi normatiivisesta elämänkulusta poikkeavana statuksena. Henkilökohtainen identiteetti sen sijaan oli paljon moninaisempi ja sinkkuuden kokemus määrittyi niin suruna, ulkopuolisuutena, oppikokemuksena kuin vapautena elää omanlaista elämää. Toisin sanoen sinkkuus koetaan moninaisemmin kuin sitä esitetään tai merkityksennetään yhteiskunnassa ja sinkun vuorovaikutussuhteissa. Tulokset osoittavat, että vaikka sinkut elävät yhteiskunnassa, jossa sinkkuutta täytyy pienentää, häivyttää ja puolustaa, näyttäytyy sinkkukokemus siitäkin huolimatta voimaa antavana. Tulokset auttavat luomaan ymmärrystä sinkkujen identiteetin rakentumisesta ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi huomioidessa sinkkujen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui kymmenen 25–35-vuotiasta useamman vuoden sinkkuna elänyttä ihmistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkielma tuottaa tietoa siitä, millaisia merkityksiä sinkut sinkkuudelleen antavat, kuinka sinkkuudesta puhutaan läheisten kanssa ja siitä, miten sinkkuus heijastuu sinkkujen lähisuhteisiin. Lisäksi tutkielma vastaa siihen, kuinka sinkkujen oma kokemus sinkkuudestaan eroaa siitä, kuinka sinkkuus merkityksentyy muilla identiteettitasoilla.
Tulokset osoittavat, että sinkkujen henkilökohtaisen identiteetin ja muiden identiteettitasojen välillä on merkittäviä identiteettikuiluja. Sekä esitetty, relationaalinen että kollektiivinen identiteettikehys rakentuivat vahvasti parisuhdenormia mukaillen, jolloin sinkkuus määrittyi normatiivisesta elämänkulusta poikkeavana statuksena. Henkilökohtainen identiteetti sen sijaan oli paljon moninaisempi ja sinkkuuden kokemus määrittyi niin suruna, ulkopuolisuutena, oppikokemuksena kuin vapautena elää omanlaista elämää. Toisin sanoen sinkkuus koetaan moninaisemmin kuin sitä esitetään tai merkityksennetään yhteiskunnassa ja sinkun vuorovaikutussuhteissa. Tulokset osoittavat, että vaikka sinkut elävät yhteiskunnassa, jossa sinkkuutta täytyy pienentää, häivyttää ja puolustaa, näyttäytyy sinkkukokemus siitäkin huolimatta voimaa antavana. Tulokset auttavat luomaan ymmärrystä sinkkujen identiteetin rakentumisesta ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi huomioidessa sinkkujen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.