Mainettaan parempi lähiö: Hervannan ja Rajakylän kehitys

Abstract

Suomalaisilla lähiöillä on monimuotoinen ja pitkä historia. Lähiö onkin herättänyt laajasti erilaisia mielikuvia vuosikymmenten kuluessa. Lähiörakentamisen alkaessa keskustasta erilleen rakennetut asumalähiöt koettiin modernina ratkaisuna muuttoliikenteen aiheuttamaan asuntopulaan, mutta vain muutama vuosikymmen myöhemmin alkoi jo puhe ”nukkumalähiöistä”. Ongelmalähiö on ensi kertaa 1970-luvulla esitetty termi. Sillä pyrittiin kuvaamaan asumalähiöitä, joilla ilmeni normaalia enemmän sosiaalisia vaikeuksia. Tässä työssä tutkin median merkitystä ongelmalähiöksi nimettyjen asuinalueiden maineen kehityksessä. Tavoitteenani on selvittää, onko ongelmalähiö median ylläpitämä leima, jolla luodaan haitallista ja virheellistä mielikuvaa erilaisten lähiöiden elämästä sekä asukkaista.

Tutkielman aluksi käsittelen suomalaisten lähiöiden syntyä ja kehitystä 1950-luvulta lähtien. Tarkastelen lähiörakentamisen tärkeimpiä suuntauksia sekä ideologioita niiden takana. Suomalaisista lähiöistä on tehty paljon tutkimuksia erilaisista näkökulmista. Keskityn työssäni lähiöiden sosiaaliseen, fyysiseen sekä yhteiskunnalliseen asemaan suomalaisten elämäntapojen murroksessa maaltamuuton seurauksena. Tarkastelen myös tarkemmin ongelmalähiö-termin vaikutusta median lähiökeskustelun kehityksessä vuosikymmenten aikana. Pyrin tuomaan esille median tärkeän aseman asuinalueiden ongelmalähiön leiman antajana sekä ylläpitäjänä.

Työssäni käsittelen tarkemmin kahden ongelmalähiön leiman saaneen asuinalueen kehitystä niiden rakentamisen alkuajoista nykyhetkeen. Selvitän, millaisia mielipiteitä alueet ovat eri aikoina herättäneet ulkopuolisten ja asukkaiden näkökulmista, sekä millaista ilmettä media lähiöille on luonut. Tutkimuskohteiksi otin kaksi erilaista lähiötä: Tampereen Hervannan ja Oulun Rajakylän. Hervanta on yksi Suomen tunnetuimpia lähiöitä, ja sen kehitys on laajalti dokumentoitu. Rajakylä on kooltaan ja asukasluvultaan huomattavasti pienempi asuinlähiö, eikä sen kehityksen eri vaiheista ole yhtä paljoa dokumentointia. Molemmilla asuinalueilla on ollut havaittavissa sosiaalisia vaikeuksia kehityksensä aikana, ja alueet ovat saaneet osakseen paljon negatiivista julkisuutta. Molemmat asuinalueet ovat kuitenkin kokeneet vuosien kuluessa imagon kohennusta. Tutkimusaineistosta on ollut huomattavissa, että usein lähiöiden asukkaiden omakohtaiset kokemukset erosivat suuresti siitä, mitä alueen tapahtumista kirjoitettiin mediassa. Asukaslähtöisellä aktivismilla on ollut suuri rooli asuinalueiden maineen muutostyössä.