Vanhempien tunteet ja tiedonhankinta: Kireän kielijänteen hoitoprosessin aikana koetut tunteet ja käytetyt tiedonlähteet
Myllys, Niina (2023)
Myllys, Niina
2023
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304204024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304204024
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee lapsen kireän kielijänteen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuvaa tiedonhankintaa ja sen aikana koettuja tunteita. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä lähteitä vanhemmat käyttivät etsiessään tietoa ja miten tunteet linkittyivät eri vaiheisiin. Lisäksi tarkastellaan eri hoitotahojen valintaan vaikuttavia tekijöitä ja tunteita, sekä vertaistuen merkitystä hoitoprosessin aikana.
Tutkimusasetelmana käytettiin retrospektiivistä paneelia ja aineistonkeruumene-telmänä kyselytutkimusta. Kysely oli avoinna Facebookissa Vauvan kireä kielijänne -tukiryhmässä 26.8.-11.9.2022 ja loppuun täytettyjä vastauksia saatiin 25.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat tunteitaan viisiportaisella asteikolla sen mukaan, kuinka vahvasti he tunsivat kutakin tunnetta. Lisäksi he kertoivat, mitä lähteitä käyttivät missäkin vaiheessa ja miksi. Tunteista luotiin I-PANAS-SF:n avulla negatiivisten ja positiivisten tunteiden keskiarvot ja verrattiin niitä käytettyihin tiedonlähteisiin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että negatiivisten tai positiivisten tunteiden kokemisella ei ole juurikaan yhteyttä käytettyihin tiedonlähteisiin, pois lukien vihan tunne. Mitä enemmän vihan tunnetta koettiin, sitä enemmän ja monipuolisempia tiedonlähteitä käytettiin.
Tutkimuksessa verrattiin myös Kulthaun (1993) tiedonhankinnan prosessimallin tunteita hoitoprosessissa koettuihin tunteisiin, mutta niillä ei havaittu olevan yhteyttä koko prosessia tarkastellessa. Johtopäätös oli se, että kielijänteen hoitoprosessi koostuu useammasta erillisestä tiedonhankinnan prosessista, eikä sen voi ajatella olevan yksi iso tiedonhankinnan prosessi.
Henkilölähteiden ja hoitotahojen valinnan osalta tutkimus paljasti luottamuksen tunteen tärkeyden ja sen osoitettiin muodostuvan pienistä arkisista eleistä, kuten tervehtimisestä, silmiin katsomisesta ja empatiasta potilasta kohtaan.
Tutkimusasetelmana käytettiin retrospektiivistä paneelia ja aineistonkeruumene-telmänä kyselytutkimusta. Kysely oli avoinna Facebookissa Vauvan kireä kielijänne -tukiryhmässä 26.8.-11.9.2022 ja loppuun täytettyjä vastauksia saatiin 25.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat tunteitaan viisiportaisella asteikolla sen mukaan, kuinka vahvasti he tunsivat kutakin tunnetta. Lisäksi he kertoivat, mitä lähteitä käyttivät missäkin vaiheessa ja miksi. Tunteista luotiin I-PANAS-SF:n avulla negatiivisten ja positiivisten tunteiden keskiarvot ja verrattiin niitä käytettyihin tiedonlähteisiin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että negatiivisten tai positiivisten tunteiden kokemisella ei ole juurikaan yhteyttä käytettyihin tiedonlähteisiin, pois lukien vihan tunne. Mitä enemmän vihan tunnetta koettiin, sitä enemmän ja monipuolisempia tiedonlähteitä käytettiin.
Tutkimuksessa verrattiin myös Kulthaun (1993) tiedonhankinnan prosessimallin tunteita hoitoprosessissa koettuihin tunteisiin, mutta niillä ei havaittu olevan yhteyttä koko prosessia tarkastellessa. Johtopäätös oli se, että kielijänteen hoitoprosessi koostuu useammasta erillisestä tiedonhankinnan prosessista, eikä sen voi ajatella olevan yksi iso tiedonhankinnan prosessi.
Henkilölähteiden ja hoitotahojen valinnan osalta tutkimus paljasti luottamuksen tunteen tärkeyden ja sen osoitettiin muodostuvan pienistä arkisista eleistä, kuten tervehtimisestä, silmiin katsomisesta ja empatiasta potilasta kohtaan.