Kesykyyhkyn kaupunki: Kesykyyhky osana urbaania kaupunkiympäristöä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan sitä, kuinka kesykyyhkyt vaikuttavat urbaaniin kaupunkimaisemaan ja -ympäristöön. Työssä käsitellään kesykyyhkyjen historia ihmisten kesyttäminä eläiminä, niiden saapuminen kaupunkeihin sekä niiden ajankohtainen rooli kaupunkiympäristössä. Työssä lisäksi läpikäydään ihmisten nykyinen suhtautuminen kesykyyhkyihin ja erilaiset mielipiteet kesykyyhkyistä kaupunkimaisemassa.

Kesykyyhkyjä yritetään estää oleskelemasta tietyissä paikoissa kaupunkiympäristössä, sillä ne mahdollisesti sotkevat sitä. Tästä syystä asetetaan kaupunkiympäristöön esimerkiksi piikkilankaa niiden karkottamiseksi. Työssä pohditaan eettisiä kysymyksiä, kuten sitä voidaanko kesykyyhkyjä ohjata tiettyihin paikkoihin kaupunkiympäristössä, ilman että linnut tai kaupunkimaiseman esteettisyys kärsivät.

Tutkielma perustuu useisiin tutkimuksiin liittyen kesykyyhkyihin urbaanissa kaupunkiympäristössä. Siihen, kuinka nykyinen kaupunkiympäristö vaikuttaa kesykyyhkyjen terveyteen tullaan syventymään. Esimerkiksi erityyppisillä viheralueilla asuin- ja kaupunkiympäristöissä on tutkimuksissa todettu vaikuttavan kesykyyhkyjen ja ihmisten hyvinvointiin positiivisella tavalla. Urbaanissa kaupunkiympäristössä on kuitenkin monia terveyshaittoja liittyen kesykyyhkyihin sekä kaupunkisaasteisiin. Tutkielma tarkastelee näitä ongelmia ja esittää niihin erilaisia ratkaisuja.

Luvuissa 4 ja 4.1 syvennytään siihen millaisella arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla voisi mahdollisesti parantaa terveysolosuhteita kyyhkyille. Lintuystävällisellä arkkitehtuurilla on mahdollista vaikuttaa kesykyyhkyjen toimintaan. Tutkielma tuo esille erilaisia arkkitehtonisia keinoja ja rakentamistapoja, joilla linnut voidaan huomioida. Tutkielma kuvaa, kuinka viherympäristö voitaisiin integroida rakennuksiin urbaanissa kaupunkiympäristössä, ja miten kaupunkiluonto voi parantaa biodiversiteettiä sekä useiden lajien terveyttä. Tutkielman loppupuolella tarkastellaan posthumanistista ajattelutapaa vaihtoehtoisena kaupunkisuunnittelun näkökulmana ihmiskeskeisen kaupunkisuunnittelun tilalle.

I detta kandidatavhandling undersöks vilken effekt tamduvor har till urban stadslandskap och - miljö. Avhandlingen behandlar tamduvors historia med människor, deras anländning till stadsmiljön samt deras aktuell roll i denna miljö. I avhandlingen behandlas dessutom människornas nuvarande inställning till tamduvor och olika åsikter om tamduvor i stadsmiljön.

Man försöker hindra tamduvor från att bosätta sig vid särskilda ställen i stadsmiljön, eftersom de möjligtvis kan skräpa ned den. På grund av detta installerar man bland annat taggtråd vid sådana ställen i stadsmiljön. I detta avhandling spekuleras olika etiska frågor, som till exempel ifall det är möjligt att styra tamduvor från ett ställe till ett annat utan att fåglarna eller stadsmiljöns estetiska kvalitet lider av det.

Avhandlingen baserar sig på flera undersökningar angående tamduvor i urban stadsmiljö. Hur nuvarande stadsmiljö påverkar tamduvors hälsa kommer att bli utredd. I forskningar har man till exempel upptäckt att olika typer av grönområden inom bostadsområden och stadsmiljön påverkar tamduvornas och människornas välmående på ett positivt sätt. Inom urban stadsmiljö finns dock många hälsorisker gällande tamduvor och föroreningar. Avhandlingen granskar dessa problem samt framställer olika lösningar till dem.

I kapitel 4 och 4.1 beskrivs hur man kan eventuellt förbättra tamduvornas hälsa genom arkitektur och stadsplanering. Det är möjligt att påverka tamduvornas beteende i stadsmiljön genom fågelvänlig arkitektur. Avhandlingen framför olika arkitektoniska medel och byggnadsmetoder med vilka man kan iaktta fåglarna i stadsmiljön. Avhandlingen framställer hur grönområden kunde integreras till byggnader i urban stadsmiljö och hur naturegenskaper i stadsmiljön kan förbättra hälsan hos flera arter. Mot slutet av avhandlingen undersöks posthumanistisk tankesätt som ett alternativ till människocentrisk stadsplanering.