Освещение российско-украинской войны в финских и российских СМИ: Сравнительный рамочный анализ
Silvan, Aleksei (2023)
Silvan, Aleksei
2023
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193972
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Ukrainan sotaan keskittyvää venäjänkielistä uutisointia suomalaisessa ja venäläisessä mediassa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin uutisointi sodasta eroaa maiden välillä ja vertailla näitä eroja. Tutkielman aineistona toimi yksi valtiollinen media sekä yksi kaupallinen media molemmista tarkasteltavista maista. Suomalaisina lähteinä käytettiin Ylen Uutisia sekä Helsingin Sanomia, venäläisinä lähteinä toimivat TASS ja Izvestija. Tarkasteltavina oli 38 uutisartikkelia suomalaisista sekä 90 venäläisistä lähteistä.
Tutkielman teoriaosassa esitellään tutkielman teoreettinen viitekehys – kehystämisen teoria ja kehysanalyysi. Mediatutkimuksessa kehysanalyysi tarkastelee, mistä näkökulmasta media jostakin aiheesta uutisoi, mitä seikkoja korostetaan ja mitä seikkoja jätetään huomiotta. Pohjautuen aikaisempiin tutkimuksiin, tutkielman hypoteesi on, että suomalaiset uutislähteet tulevat suurella todennäköisyydellä vastustamaan sotatoimia, kun taas venäläislähteet tulevat niitä todennäköisesti kannattamaan.
Tutkielman analyyttisessa osassa esitellään analysoitavat uutisjulkaisut ja toteutetaan kehysanalyysi. Analyysissä selvisi, että sotaan liittyvä uutisointi Suomessa ja Venäjällä eroaa merkittävästi, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Venäläiset lähteet kirjoittivat sodasta huomattavasti useammin kuin suomalaiset, minkä takia tarkasteltavien venäläisartikkeleiden määrää jouduttiin karsimaan. Sekä suomalaisissa että venäläisissä lähteissä havaittiin inhimillinen kehys, joka korosti tavallisten ihmisten roolia konfliktin keskellä. Lisäksi sekä Suomessa että Venäjällä korostettiin vastapuolen heikkouksia konfliktin ympärillä. Yhtäläisyydet päättyvät kuitenkin tähän, sillä esimerkiksi Ukrainan rooli nähdään täysin päinvastaisena Suomessa ja Venäjällä.
Tutkielman johtopäätös on, että käsitellyt suomalaiset ja venäläiset uutislähteet suhtautuivat huomattavan eri tavoin moniin kysymyksiin liittyen Ukrainan sotaan. Myös ennalta oletettu hypoteesi piti suurimmalta osin paikkansa, sillä suomalais- sekä venäläislähteet käyttivät eri kehyksiä uutisoidessaan sodasta. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että suomalaiselle ja venäläiselle lukijalle syntyy täysin erilainen kuva sodan tapahtumista ja Venäjän sekä Ukrainan rooleista konfliktissa
Tutkielman teoriaosassa esitellään tutkielman teoreettinen viitekehys – kehystämisen teoria ja kehysanalyysi. Mediatutkimuksessa kehysanalyysi tarkastelee, mistä näkökulmasta media jostakin aiheesta uutisoi, mitä seikkoja korostetaan ja mitä seikkoja jätetään huomiotta. Pohjautuen aikaisempiin tutkimuksiin, tutkielman hypoteesi on, että suomalaiset uutislähteet tulevat suurella todennäköisyydellä vastustamaan sotatoimia, kun taas venäläislähteet tulevat niitä todennäköisesti kannattamaan.
Tutkielman analyyttisessa osassa esitellään analysoitavat uutisjulkaisut ja toteutetaan kehysanalyysi. Analyysissä selvisi, että sotaan liittyvä uutisointi Suomessa ja Venäjällä eroaa merkittävästi, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Venäläiset lähteet kirjoittivat sodasta huomattavasti useammin kuin suomalaiset, minkä takia tarkasteltavien venäläisartikkeleiden määrää jouduttiin karsimaan. Sekä suomalaisissa että venäläisissä lähteissä havaittiin inhimillinen kehys, joka korosti tavallisten ihmisten roolia konfliktin keskellä. Lisäksi sekä Suomessa että Venäjällä korostettiin vastapuolen heikkouksia konfliktin ympärillä. Yhtäläisyydet päättyvät kuitenkin tähän, sillä esimerkiksi Ukrainan rooli nähdään täysin päinvastaisena Suomessa ja Venäjällä.
Tutkielman johtopäätös on, että käsitellyt suomalaiset ja venäläiset uutislähteet suhtautuivat huomattavan eri tavoin moniin kysymyksiin liittyen Ukrainan sotaan. Myös ennalta oletettu hypoteesi piti suurimmalta osin paikkansa, sillä suomalais- sekä venäläislähteet käyttivät eri kehyksiä uutisoidessaan sodasta. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että suomalaiselle ja venäläiselle lukijalle syntyy täysin erilainen kuva sodan tapahtumista ja Venäjän sekä Ukrainan rooleista konfliktissa
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8744]