Esihenkilötyön kuormittavuus korona-aikana: Hyvinvointiseuraukset ja suojaavat tekijät
Koivisto, Mira (2023)
Koivisto, Mira
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193951
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella esihenkilöiden kokemuksia COVID-19 pandemian aiheuttaman laajan pakotetun etätyön ajan esihenkilötyön kuormittavuudesta, kuormittavuuden hyvinvointiseurauksista sekä hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Etätyön johtamisen kuormittavuutta ja työhyvinvointia tarkasteltiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallin näkökulmasta. Mallin teoreettinen lähtökohta on, että mitä enemmän työssä on vaatimuksia ja mitä vähemmän henkilöllä on käytettävissään voimavaroja vaatimuksiin vastaamiseksi, sitä todennäköisemmin työhyvinvoinnin kokemus heikkenee ja työuupumuksen kokemus lisääntyy. Tutkimuksessa etätyön johtamisen kuormittavuutta käsitellään työn vaatimustekijänä, sosiaalista tukea ja työn merkityksellisyyden kokemusta työn voimavaroina ja työn imun ja työuupumuksen kokemusta näiden hyvinvointiseurauksina.
Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Työsuojelurahaston rahoittaman Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä -hankkeen yhteydessä Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistoista kerättyä poikkileikkausaineistoa (n = 3 543). Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tätä tutkimusta varten aineisto rajattiin koskemaan vain korkeakoulujen esihenkilöitä, jolloin tutkimuksen otos oli 600. Aineiston pääanalyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.
Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat esihenkilötyön kuormittavuuden olevan yhteydessä alentuneeseen työn imun kokemukseen ja korkeampaan työuupumuksen kokemukseen. Lisäksi sekä sosiaalinen tuki että työn merkityksellisyyden kokemus olivat yhteydessä korkeampaan työn imun kokemukseen ja matalampaan työuupumuksen kokemukseen. Moderaatioanalyysin tulokset osoittivat korkean sosiaalisen tuen ja työn merkityksellisyyden suojaavan työn imun heikkenemiseltä tilanteessa, jossa esihenkilötyön kuormitusta koettiin paljon.
Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa verrattain vähän tutkitusta esihenkilöiden työhyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sitä edistävistä tekijöistä. Tulokset luovat organisaatioille arvokasta tietoa siitä, kuinka esihenkilöiden työhyvinvointia ja työn imun kokemusta voitaisiin lisätä ja ylläpitää, jotta esihenkilöt voivat työssään hyvin ja pystyvät luomaan jokaiselle työntekijälle mahdollisimman hyvät lähtökohdat työstä suoriutumiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella organisaatioissa olisi keskeistä kiinnittää huomiota esihenkilöiden sosiaalisen tuen lisäämiseen, vertaistuen mahdollisuuteen sekä työn merkityksellisyyden ylläpitämiseen työn vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen kautta. Työssään hyvin voivat esihenkilöt ovat voimavara myös työntekijöille ja koko organisaation toiminnalle.
Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Työsuojelurahaston rahoittaman Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä -hankkeen yhteydessä Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistoista kerättyä poikkileikkausaineistoa (n = 3 543). Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tätä tutkimusta varten aineisto rajattiin koskemaan vain korkeakoulujen esihenkilöitä, jolloin tutkimuksen otos oli 600. Aineiston pääanalyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.
Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat esihenkilötyön kuormittavuuden olevan yhteydessä alentuneeseen työn imun kokemukseen ja korkeampaan työuupumuksen kokemukseen. Lisäksi sekä sosiaalinen tuki että työn merkityksellisyyden kokemus olivat yhteydessä korkeampaan työn imun kokemukseen ja matalampaan työuupumuksen kokemukseen. Moderaatioanalyysin tulokset osoittivat korkean sosiaalisen tuen ja työn merkityksellisyyden suojaavan työn imun heikkenemiseltä tilanteessa, jossa esihenkilötyön kuormitusta koettiin paljon.
Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa verrattain vähän tutkitusta esihenkilöiden työhyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sitä edistävistä tekijöistä. Tulokset luovat organisaatioille arvokasta tietoa siitä, kuinka esihenkilöiden työhyvinvointia ja työn imun kokemusta voitaisiin lisätä ja ylläpitää, jotta esihenkilöt voivat työssään hyvin ja pystyvät luomaan jokaiselle työntekijälle mahdollisimman hyvät lähtökohdat työstä suoriutumiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella organisaatioissa olisi keskeistä kiinnittää huomiota esihenkilöiden sosiaalisen tuen lisäämiseen, vertaistuen mahdollisuuteen sekä työn merkityksellisyyden ylläpitämiseen työn vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen kautta. Työssään hyvin voivat esihenkilöt ovat voimavara myös työntekijöille ja koko organisaation toiminnalle.