Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajaäitien näkökulmasta
Al-Hethaf, Samah (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193933
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, maahanmuuttajavanhempien tarpeita ja kokemuksia varhaiskasvatuksessa tapahtuvaan kasvatuskumppanuuteen liittyen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mitkä ovat tärkeimmät yhteistyö- ja kasvatuskumppanuuden muodot maahanmuuttajaperheille. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa yhteistyötä, jota vanhemmat ja kasvattajat tekevät yhdessä lapsen kasvatuksen ja kehityksen tukemiseksi.
Teoreettinen viitekehys koostuu kasvatuskumppanuuden teoreettisesta määrittelystä. Teoriaosassa tarkastellaan vanhempien osallisuutta ja aikaisemmista tutkimuksista nousseita kasvatuskumppanuutta tukevia malleja. Teoriassa lisäksi tarkastellaan rakenteellisen rasismin ilmenemistä koulutusinstituutiossa. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto muodostuu kymmenen maahanmuuttajavanhemman haastattelusta. Maahanmuuttajavanhemmat ovat tulleet suomeen vuosia 2015–2019.
Yhteisen kielen puuttumisen takia maahanmuuttajavanhemmat asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan. Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat vuorovaikutuskäytäntöjä, jossa huomioidaan heidän heikko suomen kielen osaaminen. Maahanmuuttajavanhemman kohtaaminen vaatii kasvattajalta kiireetöntä ja ystävällistä kohtaamista. Vuorovaikutuskäytännöt vanhempien ja kasvattajien välillä eivät ole välttämättä riittäviä kasvatuskumppanuuden rakentajia vaan siihen tarvitaan käytänteitä, joita tulisi huomioida organisaatiotasolla, kuten kiireettömään kohtaamiseen ja käännös sovelluksen käyttömahdollisuuteen. Rakenteellista rasismia ilmenee varhaiskasvatuksen instituutiossa lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Kasvattajilla ei ole aikaa kohdata maahanmuuttajavanhempia kiireettömästi, jotta tulisivat ymmärretyksi ja kuulluksi vastavuoroisesti.
Teoreettinen viitekehys koostuu kasvatuskumppanuuden teoreettisesta määrittelystä. Teoriaosassa tarkastellaan vanhempien osallisuutta ja aikaisemmista tutkimuksista nousseita kasvatuskumppanuutta tukevia malleja. Teoriassa lisäksi tarkastellaan rakenteellisen rasismin ilmenemistä koulutusinstituutiossa. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto muodostuu kymmenen maahanmuuttajavanhemman haastattelusta. Maahanmuuttajavanhemmat ovat tulleet suomeen vuosia 2015–2019.
Yhteisen kielen puuttumisen takia maahanmuuttajavanhemmat asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan. Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat vuorovaikutuskäytäntöjä, jossa huomioidaan heidän heikko suomen kielen osaaminen. Maahanmuuttajavanhemman kohtaaminen vaatii kasvattajalta kiireetöntä ja ystävällistä kohtaamista. Vuorovaikutuskäytännöt vanhempien ja kasvattajien välillä eivät ole välttämättä riittäviä kasvatuskumppanuuden rakentajia vaan siihen tarvitaan käytänteitä, joita tulisi huomioida organisaatiotasolla, kuten kiireettömään kohtaamiseen ja käännös sovelluksen käyttömahdollisuuteen. Rakenteellista rasismia ilmenee varhaiskasvatuksen instituutiossa lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Kasvattajilla ei ole aikaa kohdata maahanmuuttajavanhempia kiireettömästi, jotta tulisivat ymmärretyksi ja kuulluksi vastavuoroisesti.