Sosiaalityöntekijöiden myötätuntouupumukselle altistavat riskitekijät

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee sosiaalityöntekijöiden myötätuntouupumukselle altistavia riskitekijöitä. Tutkielmani pyrkii selvittämään, mitkä tekijät altistavat sosiaalityöntekijöitä myötätuntouupumukselle. Sosiaalityöntekijät kokevat työnsä henkisesti kuormittavana. Työntekijät altistuvat työssään erilaisille kuormittaville tekijöille. Sosiaalityöntekijät kohtaavat myötätuntoisesti asiakkaita, jotka kärsivät erilaisista monisyisistä ongelmista. Työssään sosiaalityöntekijät altistuvat asiakkaiden traumoille. Julkisessa keskustelussa on viime vuosina puhututtanut sosiaalialan vähäiset resurssit sekä suuret asiakasmäärät. Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden on todettu olevan pohjoismaiden kuormittuneimpia. Kandidaatintutkielmani teoreettinen tausta pohjautuu myötätuntouupumuksen käsitteeseen. Myötätuntouupumuksella tarkoitetaan ammattiauttajan työuupumusta. Tutkielmani teoreettisessa osuudessa käsittelen myötätuntouupumuksen, empatian ja sympatian käsitteitä. Esittelen myös tunnetut Charles Figleyn mallit myötätuntostressistä sekä myötätuntouupumuksesta. Kyseisessä luvussa tarkastelen myötätuntouupumuksen taustaa tieteellisen kirjallisuuden valossa. Olen toteuttanut kandidaatintutkielmani laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostuu yhdestätoista kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit ovat englanninkielisiä ja vertaisarvioituja. Valitsin kandidaatintutkielmani analyysimenetelmäksi teemoittelun. Sisällöanalyysin ja teemoittelun avulla olen muodostanut neljä erilaista teemaa analyysin tuloksena. Teemat käsittelevät sosiaalityöntekijöiden myötätuntouupumukselle altistavia riskitekijöitä. Ensimmäinen teema koostuu henkilökohtaisista tekijöistä, jotka altistavat sosiaalityöntekijöitä myötätuntouupumukselle. Tulosten mukaan muun muassa stressi ja ennakointi altistivat sosiaalityöntekijöitä myötätuntouupumukselle. Henkilökohtaisen ahdistuksen todettiin liittyvän korkeampaan myötätuntouupumuksen tasoon. Toinen teema käsittelee työympäristöön liittyviä tekijöitä. Tulosten valossa rakenteellisten sekä kontekstuaalisten olosuhteiden todettiin olevan yhteydessä sosiaalityöntekijöiden myötätuntouupumukseen. Tulosten kolmas teema sisältää esihenkilöön liittyvät tekijät. Esihenkilöön liittyvät tekijät käsittelivät esihenkilöltä saatavaa ohjausta sekä tuen ja mentoroinnin puutetta. Neljäs teema koostuu asiakkaisiin liittyvistä tekijöistä. Asiakkaisiin liittyvät tekijät painottuivat asiakkaiden monimutkaisiin ongelmiin. Analyysin pohjalta muodostetut tulokset ovat sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisiä. Tulokset osoittavat, että sosiaalityöntekijät kohtaavat runsaasti myötätuntouupumukselle altistavia tekijöitä. Myötätuntouupumukselle altistavien tekijöiden kirjo kuvautuu aineistossa monipuolisena. Tuloksissa asiakkaisiin liittyvien tekijöiden rinnalla nousivat vahvasti myös työympäristön sekä esihenkilösuhteeseen liittyvät puutteet. Henkilökohtaisten tekijöiden sekä myötätuntouupumuksen välillä löydettiin myös yhteyksiä, ilman että ne olisivat kuitenkaan nousseet aineiston valossa merkittävimmiksi riskitekijöiksi. Myötätuntouupumuksesta on tehty suhteellisen vähän kotimaista tutkimusta, minkä vuoksi sitä tulisi tehdä lisää. Erityisesti riskitekijöitä sekä suojaavia tekijöitä koskevaa tutkimusta kaivattaisiin enemmän.