Strategisen päätöksenteon kognitiiviset strategiat koronapandemian aikana
Murto, Markus (2023)
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304183886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304183886
Tiivistelmä
Viimeisen kolmen vuoden aikana koronaviruspandemia on aiheuttanut organisaatioille haasteita maailmanlaajuisesti. Liiketoimintaympäristön muutokset kasvattivat epätietoisuutta ja epävarmuutta strategisessa päätöksenteossa ja selvitäkseen tästä yritysjohtajat ovat voineet käyttää erilaisia kognitiivisia strategioita päätöksenteon apuna.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kognitiivisia strategioita on käytetty koronapandemian aikana. Apukysymyksinä aineistosta pyritään selvittämään, mitä muutoksia haastateltavat liiketoimintaympäristöstään tunnistavat ja mitä seurauksia näillä muutoksilla on ollut. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastateltavien kokemuksia siitä, mikä kognitiivisista strategioista on ollut yleisin ja tehokkain vastaamaan koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin.
Kognitiivisia strategioita on kolme. Kaksi ensimmäistä, intuitiivinen päättely ja analyyttinen päättely perustuvat kaksoisprosessointiteorioille. Ensin mainittu on automaattista, vaivatonta ja nopeaa kun taas jälkimmäinen on tietoista, hitaampaa ja metodisempaa. Kolmantena strategiana on strategisen viitekehyksen uudelleenmuotoilu. Tällä tarkoitetaan ajan varaamista strategisen viitekehyksen relevanttien parametrien ja olettamusten muuttamiselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee strategista päätöksentekoa, päätöksentekijän kognitiota, kognitiivista viitekehystä päätöksenteossa, kognitiivisia strategioita sekä päätöksentekoympäristöä koronapandemian näkökulmasta.
Tutkimusprosessi eteni abduktiivisesti, jolloin teoria ja empiria kulkevat käsi kädessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin viittä strategista johtajaa erilaisilta toimialoilta. Analyysivaiheessa hyödynnettiin Gioian metodologiaa, jonka lopputulos on koottu taulukkoon 3.
Koronapandemian aiheuttamia muutoksia liiketoimintaympäristössä olivat epävarmuuden, monitulkintaisuuden ja monimutkaisuuden kasvu ja hallitustason regulaatio. Kognitiivisista strategioista näihin muutoksiin vastattiin pääosin analyyttisellä päättelyllä. Intuitiiviseen päättelyyn ei voitu luottaa muuttuneen liiketoimintaympäristön vuoksi ja strategisen kognitiivisen viitekehyksen uudelleenmuotoilulle ei ollut aikaa ympäristön muutosnopeuden vuoksi. Tutkimuksen lopputuloksena muodostui strategisen kognitiivisen viitekehyksen muuttumista koronapandemian aikana kuvaava malli.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kognitiivisia strategioita on käytetty koronapandemian aikana. Apukysymyksinä aineistosta pyritään selvittämään, mitä muutoksia haastateltavat liiketoimintaympäristöstään tunnistavat ja mitä seurauksia näillä muutoksilla on ollut. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastateltavien kokemuksia siitä, mikä kognitiivisista strategioista on ollut yleisin ja tehokkain vastaamaan koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin.
Kognitiivisia strategioita on kolme. Kaksi ensimmäistä, intuitiivinen päättely ja analyyttinen päättely perustuvat kaksoisprosessointiteorioille. Ensin mainittu on automaattista, vaivatonta ja nopeaa kun taas jälkimmäinen on tietoista, hitaampaa ja metodisempaa. Kolmantena strategiana on strategisen viitekehyksen uudelleenmuotoilu. Tällä tarkoitetaan ajan varaamista strategisen viitekehyksen relevanttien parametrien ja olettamusten muuttamiselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee strategista päätöksentekoa, päätöksentekijän kognitiota, kognitiivista viitekehystä päätöksenteossa, kognitiivisia strategioita sekä päätöksentekoympäristöä koronapandemian näkökulmasta.
Tutkimusprosessi eteni abduktiivisesti, jolloin teoria ja empiria kulkevat käsi kädessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin viittä strategista johtajaa erilaisilta toimialoilta. Analyysivaiheessa hyödynnettiin Gioian metodologiaa, jonka lopputulos on koottu taulukkoon 3.
Koronapandemian aiheuttamia muutoksia liiketoimintaympäristössä olivat epävarmuuden, monitulkintaisuuden ja monimutkaisuuden kasvu ja hallitustason regulaatio. Kognitiivisista strategioista näihin muutoksiin vastattiin pääosin analyyttisellä päättelyllä. Intuitiiviseen päättelyyn ei voitu luottaa muuttuneen liiketoimintaympäristön vuoksi ja strategisen kognitiivisen viitekehyksen uudelleenmuotoilulle ei ollut aikaa ympäristön muutosnopeuden vuoksi. Tutkimuksen lopputuloksena muodostui strategisen kognitiivisen viitekehyksen muuttumista koronapandemian aikana kuvaava malli.