Älykäs sopeutuminen osana kuntien strategista suunnittelua : Miten kunnat huomioivat väestörakenteen muutoksen ja sen tuomat haasteet kuntastrategioissaan?

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee älykkään sopeutumisen ilmentymistä suomalaisten kuntien kuntastrategioissa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten ja kuinka laajasti pienet ja supistuvat kunnat ovat sisällyttäneet älykkään sopeutumisen mukaisia toimintaperiaatteita kuntastrategioihinsa. Tarkoituksena oli ensinnäkin selvittää, millä tavoin kunnat ovat huomioineet väestön kutistumisesta seuranneet haasteet kuntastrategioissaan. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella mahdollisia kuntastrategiassa esille tuotuja toimia, joiden avulla kunnat sopeutuvat väestörakenteen muutoksesta seuranneisiin haasteisiin.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkielmassa käytettiin tutkimusmenetelmänä dokumenttianalyysiä. Dokumentteina toimivat kuntastrategiat, jotka olivat saatavilla sähköisinä materiaaleina. Analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkielmassa analysoitiin kahden pienen kunnan kuntastrategioita. Kohdekunniksi valikoituivat Jämijärvi ja Hyrynsalmi, jotka ovat molemmat kutistuvia kuntia. Yhteistä näillä kunnilla on se, että molemmissa kunnissa asuu alle 10 000 asukasta ja ne sijaitsevat yhtä kaukana lähimmästä suuremmasta kaupungista. Lisäksi näiden molempien kuntien kuntastrategiat on laadittu vuodelle 2030 saakka. Kuntastrategioiden laadinta-ajoilla oli väliä kuitenkin noin viisi vuotta, joka loi tutkimukselle mielenkiintoisen vertailuaseman.

Tutkielman tulokset osoittavat sen, että kunnat suhtautuvat eri tavoin väestörakenteen muutokseen ja siitä seuranneisiin haasteisiin kuntastrategioissaan. Nämä tulokset antavat viitteitä siitä, että kunnat eivät välttämättä aina huomioi kuntastrategioissaan kunnan todellista tilaa, joka vaatisi väestön kutistumisen huomioimista ja älykkään sopeutumisen mukaisten toimenpiteiden sisällyttämistä kuntastrategiaan. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kunnat todennäköisemmin huomioivat haasteet kuntastrategioissaan, mutta eivät esitä ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kunnat todennäköisemmin huomioivat väestörakenteen muutoksen tuomat haasteet kuntastrategioissaan, mutta eivät esitä ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkielman tulokset herättävät näin ajatuksen kuntastrategian vaikuttavuudesta ja todellisesta merkityksestä kunnan toiminnan suunnannäyttäjänä. Kunnan strategista suunnittelua olisi kuitenkin tärkeää arvioida kokonaisuutena, jotta saataisiin todellinen käsitys älykkään sopeutumisen tilasta kunnassa. Laajan kokonaiskuvan saamiseksi olisi siten tarpeellista analysoida kunnan muut strategiset suunnitelmat kuntastrategian lisäksi, jotta voitaisiin tehdä täysin vedenpitäviä johtopäätöksiä kunnan strategisen suunnittelun tilasta.