Tilivelvollisuuden rooli kiertotaloussiirtymän vauhdittamisessa Suomessa

Abstract

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia ongelmia, joihin kiertotaloutta on esitetty yhtenä ratkaisuna. Kiertotalous huomioi parhaimmillaan sekä ympäristön, sosiaalisen, että taloudellisen näkökulman. Tästä syystä se on jo esimerkiksi Euroopan komission sekä Suomen valtion ilmastostrategian keskiössä. Kiertotaloutta ei toteuteta yksin vaan yhteistyöverkostoissa, joiden tarkoituksena on esimerkiksi kiertotaloustoimien sekä osaamisen kehittäminen ja kiertotalousliiketoiminnan harjoittaminen. Onnistunut yhteistyö näissä verkostoissa vaatii keskinäistä tilivelvollisuutta toimijoiden välillä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mikä rooli tilivelvollisuudella on Suomen kiertotaloussiirtymän vauhdittamisessa. Tilivelvollisuuden roolia pyrittiin määrittämään tuomalla yhteen tilivelvollisuuteen liittyvää tutkimuskirjallisuutta sekä selvittämällä mikä on tilivelvollisuuden nykytila ja mitä se tarkoittaa suomalaisissa kiertotalouden edelläkävijäyrityksissä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla suomalaisia kiertotalouden edelläkävijäyrityksiä heidän näkemyksistään teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto koostuu seitsemästä yritysedustajan haastattelusta. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti ja opponoitiin tutkimustulosten luotettavuuden takaamiseksi.

Tämän Pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että tilivelvollisuudella on merkittävä rooli kiertotaloussiirtymän vauhdittamisessa. Vastaavasti jättämällä tilivelvollisuus ja sen kehittäminen huomiotta, kiertotaloussiirtymä hankaloituu ja hidastuu. Tämän tutkimuksen perusteella tilivelvollisuuteen liittyy yritysten näkökulmasta oleellisesti neljä osa-aluetta: tilivelvollisuuden kokemuksen synty, tilivelvollisuuden kohteet, tilivelvollisuuden keinot sekä tilivelvollisuuden haasteet. Keskittymällä yritysten osalta kaikkiin näihin elementteihin, kiertotaloussiirtymää voidaan vauhdittaa.

Työn tuloksena muodostettiin tilivelvollisuuden prosessikaavio, jonka pohjalta esitettiin työn lopulliset johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotuksia. Tämä prosessikaavio ehdottaa, että tilivelvollisuus on syklisen prosessin tulos, jonka ansiosta syntyy konkreettista toimintaa kiertotaloussiirtymän eteen. Prosessikaavio ehdottaa, että tilivelvollisuuden syntyyn vaaditun ymmärryksen kehittyminen vaatii yhteistyötä ja dialogia ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tilivelvollisuuden synty taas johtaa oman toiminnan mittarointiin sekä tilivelvollisuuden keinojen käyttöönottoon. Mittarointi sekä tilivelvollisuuden keinot syventävät ymmärrystä oman yrityksen ulkoisvaikutuksista, joiden perusteella yrityksessä kyetään tekemään päätöksiä sekä kehitystoimia. Kiertotalouden edelläkävijäyritykset ovat ymmärtäneet, ettei näitä toimia voida toteuttaa yksin. Tilivelvollisuuden kokemuksen syntyminen kiertotalouden mukaista kehitystä kohtaan johtaa siis jälleen yhteistyösuhteiden sekä dialogiyhteyksien luomiseen, jolloin tilivelvollisuuden prosessi alkaa alusta. Tilivelvollisuuden kokemus voi syntyä, tai päättyä tunnistettujen haasteiden takia, missä vaiheessa edellä kuvattua prosessia tahansa. Tilivelvollisuuden kokemuksen heiketessä riski omien toimien selittämiseen eli viherpesuun kasvaa konkreettisten toimien toteuttamisen sijaan.