Mä lehden luin : Yleisön suhde painettuun ja digitaaliseen sanomalehteen

Abstract

Median digitaalisessa murroksessa sanomalehteä on alettu pitää pölyttyneenä uutisvälineenä. Samat mielikuvat liitetään etenkin painetun sanomalehden lukijoihin. Heidät kuvitellaan ikääntyneiksi, maalla asuviksi ja vähemmän koulutetuiksi kuin digitaalisten uutisten seuraajat.

Mä lehden luin -teos katsoo sanomalehteä ja sen murrosta lukijan näkökulmasta. Se selvittää yleisötutkimuksen keinoin, kuinka Karjalaisen ja Hämeen Sanomien lukijat muodostavat suhteen oman alueensa lehteen ja käyttävät sitä sen kolmella eri alustalla: paperilehtenä, digitaalisena näköislehtenä ja verkkolehtenä. Haastatteluissa hyödynnetään obsläs-menetelmää, jossa tutkija käy yhdessä lukijan kanssa läpi päivän lehteä selvittääkseen, mitä tämä on siitä lukenut. Analyysissä paneudutaan erityisesti lukemisen materiaaliseen puoleen, eli siihen, miltä lukeminen tuntuu ja millaisiin tilanteisiin sanomalehden eri olomuodot arjessa kytkeytyvät.

Tutkimuksen perusteella yleisön suhde sanomalehden kolmeen eri arkkitehtuuriin on usein tilannekohtaista, eikä käyttöliittymän valinta välttämättä liity lukijan ikään eikä sosiodemografiseen taustaan. Lukijalle lehden eri olomuodot pikemminkin täydentävät kuin korvaavat toisiaan. Lukijat esimerkiksi jättivät joitain juttuja lukematta verkosta säästääkseen niitä seuraavan päivän paperilehden lukuhetkeen. Tämä viittaa siihen, ettei yleisöanalytiikka tavoita sanomalehden lukemisen kaikkia ulottuvuuksia.

Kirja tuo esiin, kuinka eri tavoin journalismin tekijät ja sen yleisöt tarkastelevat sanomalehteä. Mediataloille sanomalehden tulevaisuus on ennen muuta taloudellinen kysymys: miten lehteä voitaisiin tehdä kannattavasti ja mistä sille saataisiin uusia tilaajia? Tämän selvittämiseksi mediatalot seuraavat yleisön käyttäytymistä verkossa yleisöanalytiikan algoritmisten työkalujen avulla. Vaikka lehtitilauksen hinta ja lehden saatavuus ovat tärkeitä myös lukijoille, sanomalehden merkitys ei ole heille rahalla mitattavissa eikä yleisöanalytiikan tavoitettavissa.

Mä lehden luin tarkastelee sanomalehden ja erityisesti maakuntalehden tulevaisuutta myös mediatalouden erilaisten mittareiden ja viestintäpolitiikan näkökulmasta. Vaikka sekä levikit että tuotot ovat laskussa, kirjassa luodaan uskoa siihen, että sanomalehtien tulevaisuus on valoisampi kuin vallalla olevat synkät mielikuvat antavat olettaa. Sanomalehden merkitys ihmisten tärkeänä kiinnekohtana oman lähiympäristön ja maailman asioihin ei ole vakavasti uhattuna.

Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).

Sisällys: 1 Johdanto 2 Sanomalehtien murros ja sen mittarit 3 Yleisökäänne journalismissa 4 Tutkimusasetelma 5 Mediankäytön historia ja nykyisyys 6 Lukeminen sanomalehden arkkitehtuureissa 7 Maakuntalehtisuhteen tulevaisuus 8 Lopuksi: Painettua vai digitaalista?

In the current digital media environment, legacy newspapers and their readers are often regarded as obsolete. For media executives and many journalists, the future of news is exclusively digital. Given the economic uncertainties facing the industry, news producers’ eyes are focused on audience metrics and their capacity to shed light on readers' preferences.

This book sets out to analyse news reading from the perspective of the audience. Employing interviews as well as the so called obsläs method, it examines how readers of two Finnish regional newspapers, Hämeen Sanomat and Karjalainen, navigate in three distinct architectures of the newspaper: printed, digital replica and online news application. The assumption underlying the analysis is that each of these user interfaces favour somewhat differing reading protocols and routines.

The empirical analysis responds to the big question pondered by editors and publishers: Where are the readers? It appears that most of the participants of the study tended to move from one architecture to another depending on their contextual and situational needs. In this comparison, the strengths of a printed newspaper seemed evident for many, while the balance between the pros and cons of the digital environment was more mixed.

In addition to reporting the findings of the empirical audience study, this book evaluates the future of newspapers in the context of economic statistics and media policies. While the newspaper business in Finland struggles with increasing costs and volatility of income, it may well rely on the robust newspaper reading culture among the Finnish reading public.

Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe).