Rakennuttaminen & yhteisö : Tarkastelu ryhmärakennuttamisen mahdollisuuksista yhteisöasumisen konseptissa

Abstract

Uusien asuinkonseptien tarve on korostunut yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen, ihmisten syrjäytyminen ja tahdonvastainen yksinäisyys on kasvanut. Ekologinen kestävyys ja kiristyneet toimet ympäristön huomioimiseksi rakennusalalla vaativat muutosta nykyisenkaltaiseen homogeeniseen asuntotuotantoon. Yksilöityvässä yhteiskunnassa asukkaiden omatoimisuuden kasvaminen näkyy tarpeena määritellä omaa asumista entistä tarkemmin. Tässä työssä perehdyttiin tarkastelemaan uudenlaista asuntotuotannon mallia, ryhmärakennuttamista ja sen avulla mahdollistettua yhteisöasumisen konseptia. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, avaten ilmiöitä esimerkkikohteen avulla.

Ryhmärakennuttaminen on hyvä, laadukas ja kustannustehokas tapa luoda mahdollisuudet itse määriteltyyn asumiseen. Uusi asuntotuotannon malli monipuolistaisi Suomen tasalaatuiseksi muodostunutta asuntotarjontaa. Rakennusliikkeiden harjoittamaan perustajaurakointiin (ts. gryndaamiseen) verrattuna ryhmärakennuttamisella voitaisiin todennäköisesti saavuttaa asukaslähtöisempiä suunnitteluratkaisuja, sillä perustajaurakoinnissa rakennuttamisen lähtökohtana on asuntojen jälleenmyynti, kun taas ryhmärakennuttamisessa koti rakennetaan itseä varten.

Ryhmärakennuttamisen ilmiö on Suomessa melko uusi, vaikka Keski-Euroopassa rakennuttamismuodolla onkin jo vahvat ja vakiintuneet markkinat. Ryhmärakennuttamisen prosessi on pitkä ja usein asukkaalle raskas, sillä vakiintuneita käytänteitä ei ole ennättänyt Suomessa syntyä. Rakennuttamisprosessi on omatoimisuudessaan kuitenkin hyvin palkitseva.

Ryhmärakennuttaminen vaikuttaa olevan hyvä keino saavuttaa laajempaa yhteisöllisyyttä korostavaa asumista, sillä vapailla asuntomarkkinoilla vastaavanlaisia kohteita ei vaikuta olevan juuri saatavilla. Yhteisöasuminen perustuu asukkaiden kollektivismia korostavaan elämäntapaan. Asuinyhteisöissä yhteisöllinen toiminta on järjestäytynyttä, perustuen kuitenkin vapaaehtoisuuteen. Tutkielmassa todettiin yhteisöasumisen vaikuttavan positiivisesti ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin, kuten myös yhteiskunnallisella tasolla sille kasaantuvan hoitotaakan vähenemiseen. Asuinyhteisöjen sosiaalinen ilmapiiri esimerkiksi ylläpitää ihmisen toimintakykyä pitkälle vanhuuteen tinkimättä kuitenkaan asuntokuntien keskinäisistä yksityisyyden tasoista.