Katsaus mobiilin lisätyn todellisuuden turismisovelluksien käyttäjäkokemuksiin

Abstract

Informaatioteknologian rajun kehittymisen myötä on kaikkien ihmisten käden ulottuville saatu älylaite ja sen suomat mahdollisuudet. Yksi kehittyneistä teknologioista on lisätty todellisuus, joka mahdollistaa käyttäjän näkevän virtuaalisia objekteja oikeaan maailmaan liitettynä esimerkiksi älylaitteen kameran avulla. Tämän lisäksi turismin yleistyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia ja haasteita, joita voidaan tukea ja ratkaistua erinäisten lisätyn todellisuuden sovelluksien avulla. Näitä voivat olla erilaiset turistioppaat tai opasteet, mutta myös kohdemaan kulttuuriin liittyviä sovelluksia, jotka voivat esimerkiksi avustaa ruokapaikkojen löytämisessä ja ruoan valitsemisessa.

Tässä tutkielmassa pureudutaan lisätyn todellisuuden turismiin liittyvien sovelluksien käyttäjäkokemustutkimuksiin. Tutkielmassa selvitetään kirjallisuusanalyysin avulla, minkälaisia sovelluksia on tehty, miten niitä on tutkittu ja minkälaisia mahdollisia ongelmia näissä tutkimuksissa on tullut vastaan.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan lisätyn todellisuuden sovelluksien käyttäjäkokemukseen liittyviä tutkimuksia kirjallisuuskatsauksen keinoin. Yhteensä artikkeleita tutkielmaan valikoitui 6 kappaletta. Artikkeleissa oli laajalla skaalalla erinäköisiä sovelluksia ja toteutuksia ja niiden käyttäjäkokemusta oli tutkittu usein eri keinoin. Näitä keinoja olivat muun muassa teemahaastattelut, kyselyt, jälkikyselyt, kyselyt sekä kokeen jälkeiset haastattelut.

Artikkeleiden tutkimuksissa saavutettiin käyttäjäkokemukselle positiivisia tuloksia. Yleisesti ottaen käyttäjät olivat kiinnostuneita sovelluksista ja osoittivat olevansa potentiaalisia käyttäjiä tulevaisuudessa, jos artikkelissa käytetty sovellus tulisi saataville. Tutkimuksissa ilmeni jonkin verran haasteita, jotka liittyivät koetilanteen mahdolliseen autenttisuuteen. Haasteita olivat muun muassa autenttisten tutkimustilanteiden luonti, sekä miten niitä voitaisiin ylläpitää. Myös osallistujien autenttisuudessa ilmeni ongelmia, koska koehenkilöiden taustat eivät täysin täsmänneet oikeaa käyttötilannetta. Esimerkiksi koehenkilöryhmät eivät olleet aina riittävän heterogeenisiä.