”Kyllä tästä nyt ehkä jonkinlaiseksi asiantuntijaksi sitten tosiaankin tullaan.” : Viestinnän ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä asiantuntijuudesta
Viljanen, Tuulia (2023)
2023
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304183852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304183852
Tiivistelmä
Asiantuntijuus on viestintäalan kontekstissa noussut tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Viestintäasiantuntijuus on verrattain vähän tutkittu aihe, vaikka ala on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosina. On myös arvioitu viestinnän yhteiskunnallisella tason arvostuksen olevan nousussa.
Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijoiden käsityksiä asiantuntijuudesta ja sen kehittymisestä. Aihetta on oleellista tutkia juuri viestinnän opiskelijoiden näkökulmasta, sillä viestintäasiantuntijuus ei ole perinteisessä mielessä professioon kiinnittynyt ammatti. Muun muassa teknologisen kehittymisen myötä viestintäala on jatkuvassa muutoksessa, joten myös alan asiantuntijuus muuttuu.
Tutkimuksella pyrittiin keräämään tietoa siitä, miten opiskelijat määrittelevät asiantuntijuutta ja viestintäasiantuntijuutta, millainen käsitys heillä on viestintäalasta ja mitä he pitävät asiantuntijan oleellisena osaamisena. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineisto kerättiin haastattelemalla ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijoita.
Ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijat pitivät koulutusta ja sen myötä karttuvaa teoriaosaamista asiantuntijuuden toteutumisen edellytyksenä. Vuorovaikutusosaaminen nousi viestintäasiantuntijan keskeiseksi osaamiseksi. Viestintäalaa he määrittelivät laajana kenttänä, jossa tarvitaan monipuolista osaamista. He tunnistivat viestijän ammattinimikkeissä johto- ja päällikkötason tehtävät.
Tulokset tarjoavat uutta ymmärrystä siitä, millaiseksi tulevat viestintäasiantuntijat hahmottavat paitsi oman tulevan asiantuntijuutensa, myös viestintäalan toimintakenttänä. Asiantuntijuuskäsitysten ja niitä rakentavien tekijöiden tunteminen mahdollistaa myös viestinnän yliopisto-opintoja kehittämisen asiantuntijuuden rakentumista paremmin tukeviksi.
Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijoiden käsityksiä asiantuntijuudesta ja sen kehittymisestä. Aihetta on oleellista tutkia juuri viestinnän opiskelijoiden näkökulmasta, sillä viestintäasiantuntijuus ei ole perinteisessä mielessä professioon kiinnittynyt ammatti. Muun muassa teknologisen kehittymisen myötä viestintäala on jatkuvassa muutoksessa, joten myös alan asiantuntijuus muuttuu.
Tutkimuksella pyrittiin keräämään tietoa siitä, miten opiskelijat määrittelevät asiantuntijuutta ja viestintäasiantuntijuutta, millainen käsitys heillä on viestintäalasta ja mitä he pitävät asiantuntijan oleellisena osaamisena. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineisto kerättiin haastattelemalla ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijoita.
Ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijat pitivät koulutusta ja sen myötä karttuvaa teoriaosaamista asiantuntijuuden toteutumisen edellytyksenä. Vuorovaikutusosaaminen nousi viestintäasiantuntijan keskeiseksi osaamiseksi. Viestintäalaa he määrittelivät laajana kenttänä, jossa tarvitaan monipuolista osaamista. He tunnistivat viestijän ammattinimikkeissä johto- ja päällikkötason tehtävät.
Tulokset tarjoavat uutta ymmärrystä siitä, millaiseksi tulevat viestintäasiantuntijat hahmottavat paitsi oman tulevan asiantuntijuutensa, myös viestintäalan toimintakenttänä. Asiantuntijuuskäsitysten ja niitä rakentavien tekijöiden tunteminen mahdollistaa myös viestinnän yliopisto-opintoja kehittämisen asiantuntijuuden rakentumista paremmin tukeviksi.