Terveydenhuollon koronakriisinhallinta : Media-analyysi terveydenhuollon tietojärjestelmistä koronakriisinhallinnassa

Abstract

Koronakriisi on COVID-19 viruksen aiheuttama pandemia, joka on aiheuttanut haasteita terveydenhuoltoon, miten ylläpitää terveydenhuollon resilienssiä ja palveluita sekä samalla toteuttaa kriisinhallintaa useiden eri kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kesken. Koronakriisissä haasteita ovat luoneet muun muassa tehohoitopaikkojen määrä, tiedon puutteellisuus sekä koronarokotuksien ja hoitohenkilökunnan saatavuus. Koronakriisissä yhteistyö ja tiedon jakaminen eri toimijoiden välillä on ollut tärkeää, jotta on voitu luoda yhtenäistä tilannekuvaa kriisistä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat olleet tärkeä osa terveydenhuollon toimintaa tilannekuvien ja ennusteiden luomisessa. Koronakriisissä otettiin käyttöön useita uusia terveydenhuollon tietojärjestelmiä, jotta pystyttiin muun muassa ennustamaan koronaviruksen leviämistä, tartuntaketjuja ja koronapotilaiden hoitoon tarvittavaa kapasiteettia. Koronakriisissä potilastietojärjestelmät sekä laboratorion tietojärjestelmät ovat olleet tärkeitä tiedon keräämisen kannalta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhuollon tietojärjestelmistä keskustellaan suomalaisessa mediassa sekä mikä rooli terveydenhuollon tietojärjestelmillä on koronakriisinhallinnassa. Tutkimus toteutettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja media-analyysilla. Media-analyysilla tutkittiin, mistä teemoista suomalaisessa mediassa keskustellaan terveydenhuollon tietojärjestelmistä ja kriisinhallinnasta. Media-analyysi toteutettiin analysoimalla vuosien 2020–2022 mediakirjoituksia Suomen viidestä suurimmasta sanomalehdestä: Aamulehdestä, Helsingin Sanomista, Kalevasta, Keskisuomalaisesta ja Turun Sanomista.

Media-analyysista ilmeni, että mediassa keskustellaan kriisinhallinnan yhteydessä kansainvälisestä sekä kansallisen tason toimijoiden välisestä yhteistyöstä, tiedosta ja tiedottamisesta sekä kriisinhallinnan mallin mukaisista kriisin vaiheista. Kriisin vaiheet ovat kriisin havaitseminen, ennaltaehkäiseminen ja varautuminen, vahinkojen rajoittaminen, kriisistä toipuminen sekä oppiminen. Terveydenhuollon tietojärjestelmistä keskustellaan mediassa tietoturvasta, datan ja tietojärjestelmien virheistä ja viiveistä, sähköisestä terveydenhuollosta sekä terveydenhuollon henkilöstöstä.

Tutkimuksen tuloksena on, että terveydenhuollon tietojärjestelmät nousevat mediakirjoituksiin, kun tietojärjestelmissä ilmenee haasteita, kustannuksia, hoitotyötä rasittavia ominaisuuksia, virheitä tai viiveitä. Virheitä ja viiveitä esiintyi koronakriisissä muun muassa tartuntaluvuissa sekä koronarokotustodistuksissa. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kuitenkin mediassa usein yhteistyön, koronarokotuksien, päätöksenteon, ja sähköisen terveydenhuollon taustalla mahdollistamassa kriisinhallinnan toimintoja. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä hyödynnetään Suomessa sähköisessä terveydenhuollossa muun muassa kansalaisten digitaalisessa Omaolo-palvelussa, jota on käytetty koronakriisissä potilaiden koronaoireiden seuraamisessa. Jotta terveydenhuollon tietojärjestelmiä pystyttiin hyödyntämään kriisinhallinnassa, tietojärjestelmiin tarvittiin muutoksia mahdollistamaan muun muassa koronapotilaiden kirjaamisen tietojärjestelmiin sekä koronarokotustodistuksien luomisen.