„Niemand, der zwei und zwei zusammenrechnen kann, würde die Ukraine besetzen wollen.“ : Eine linguistische Untersuchung zum Informationskrieg Russlands anhand von drei Russia Today -Online-Artikeln
Kröger, Janne (2023)
2023
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304173796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304173796
Tiivistelmä
Informaatiosodankäynnin aihepiiri on ollut vahvasti esillä niin mediassa kuin tieteellisessä tutkimuksessakin vuoden 2014 Krimin miehityksestä ja Itä-Ukrainan konfliktin alkamisesta lähtien. Huomiota on kiinnitetty mm. Venäjän federaation Russia Today -ulkomaanmediaan (RT), joka tuottaa tv-lähetyksiä ja internetsisältöjä useilla kielillä.
Tässä pro gradu -työssä analysoitiin kolmea saksankielistä RT:n internetartikkelia niiden viestinnällisten päämäärien ja kielellisten piirteiden selvittämiseksi. Valikoidut tekstit on julkaistu internetsivustolla rt.de vuoden 2022 helmikuun alkupuoliskolla ja käsittelevät länsimaista Ukrainan kriisi -diskurssia. Työn tutkimuskohteena oli näin ollen venäläinen Ukrainan kriisi -metadiskurssi eli tapa, jolla mainittua länsimaista diskurssia kuvailtiin, kommentoitiin ja arvotettiin venäläisen valtionmedian näkökulmasta.
Teoreettisesti ja metodologisesti työssä nojauduttiin kielitieteen pragmatiikkaan. Tutkimus oli ensisijaisesti laadullinen ja siinä keskityttiin valikoitujen tekstien sisällön ja tyylin analysointiin.
Analyysin perusteella voitiin todeta, että länsimaista Ukrainan kriisi -diskurssia arvotettiin enemmän tai vähemmän negatiivisesti kaikissa kolmessa tekstissä. Teksteissä ilmaistu kritiikki ei rajoitu länsimaisen diskurssin sisältöön, vaan kohdistuu myös diskurssia käyviin tahoihin sekä länsimaihin kokonaisuutena. Kyse ei ole pelkästään perustellusta rationaalisesta kritiikistä, vaan omia näkökantoja tuetaan myös sisällöllisesti ja loogisesti kyseenalaisin argumentein. Emotionaalisella tasolla viestinnän päämääriä edistetään ironian, kontrastien luomisen ja retoristen kysymysten avulla.
Tämän opinnäytetyön puitteissa ei voitu tutkia RT-tekstien tosiasiallista vaikuttavuutta; tulevissa tutkimuksissa tulisikin perehtyä siihen, millainen vaikutus RT:n internetsisällöillä on yleiseen mielipiteeseen saksalaisella kielialueella. Tutkimisen arvoinen kysymys olisi myös se, onko RT:n viestintästrategia muuttunut oleellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.
Tässä pro gradu -työssä analysoitiin kolmea saksankielistä RT:n internetartikkelia niiden viestinnällisten päämäärien ja kielellisten piirteiden selvittämiseksi. Valikoidut tekstit on julkaistu internetsivustolla rt.de vuoden 2022 helmikuun alkupuoliskolla ja käsittelevät länsimaista Ukrainan kriisi -diskurssia. Työn tutkimuskohteena oli näin ollen venäläinen Ukrainan kriisi -metadiskurssi eli tapa, jolla mainittua länsimaista diskurssia kuvailtiin, kommentoitiin ja arvotettiin venäläisen valtionmedian näkökulmasta.
Teoreettisesti ja metodologisesti työssä nojauduttiin kielitieteen pragmatiikkaan. Tutkimus oli ensisijaisesti laadullinen ja siinä keskityttiin valikoitujen tekstien sisällön ja tyylin analysointiin.
Analyysin perusteella voitiin todeta, että länsimaista Ukrainan kriisi -diskurssia arvotettiin enemmän tai vähemmän negatiivisesti kaikissa kolmessa tekstissä. Teksteissä ilmaistu kritiikki ei rajoitu länsimaisen diskurssin sisältöön, vaan kohdistuu myös diskurssia käyviin tahoihin sekä länsimaihin kokonaisuutena. Kyse ei ole pelkästään perustellusta rationaalisesta kritiikistä, vaan omia näkökantoja tuetaan myös sisällöllisesti ja loogisesti kyseenalaisin argumentein. Emotionaalisella tasolla viestinnän päämääriä edistetään ironian, kontrastien luomisen ja retoristen kysymysten avulla.
Tämän opinnäytetyön puitteissa ei voitu tutkia RT-tekstien tosiasiallista vaikuttavuutta; tulevissa tutkimuksissa tulisikin perehtyä siihen, millainen vaikutus RT:n internetsisällöillä on yleiseen mielipiteeseen saksalaisella kielialueella. Tutkimisen arvoinen kysymys olisi myös se, onko RT:n viestintästrategia muuttunut oleellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.