"Hajota ja häiritse" : Informaatiovaikuttaminen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa

Abstract

Informaatiovaikuttamisesta puhutaan nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maailmalta on nähtävissä esimerkkejä, kuten Yhdysvaltojen vaalit ja Brexit-äänestys, joissa pahantahtoisilla vaikuttamispyrkimyksillä on pyritty häiritsemään erilaisia yhteiskunnallisia tapahtumia. Vaikka Suomessa havainnot informaatiovaikuttamisesta vaalien yhteydessä ovat hyvin maltillisia, on riski tulevissa vaaleissa arvioitu suuremmaksi kuin ennen.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten eduskuntapuolueissa oli varauduttu informaatiovaikuttamiseen vuoden 2023 eduskuntavaalien yhteydessä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää eri vaalikampanjoinnissa aktiivisesti mukana olevaa henkilöä kuudesta eri eduskuntapuolueesta. Haastatteluissa pohdittiin varautumista informaatiovaikuttamiseen sekä niitä keinoja, joilla siihen voidaan mahdollisesti vastata. Toisaalta mielenkiintoiseksi nousivat myös kysymykset vaalikampanjoinnin ja informaatiovaikuttamisen eroista ja siitä, millaisia vaikutuksia näiden kahden välisellä rajanylityksellä olisi suomalaisen demokratian kannalta.

Tulokset osoittavat, että kokemukset informaatiovaikuttamisesta eroavat puolueiden välillä. Osalla puolueista on enemmän kokemuksia aiheesta kuin toisilla, mutta kaikissa puolueissa ilmiöön varautuminen koettiin merkitykselliseksi. Keinoja tähän on tutkimuksen mukaan monia: asiasta puhuminen ja sen tiedostaminen, koulutuksen lisääminen sekä tiivis yhteistyö eri viranomaisten ja puolueiden välillä. Erityisesti informaatiovaikuttamista havaittiin sosiaalisessa mediassa, missä keskustelujen hallitseminen koettiin puolueissa hyvin haastavaksi. Tärkeäksi koettiin virheellisten väitteiden korjaaminen resurssien mukaan sekä kansalaisten toisinaan hyvin kriittisenkin yhteiskunnallisen keskustelun tukeminen. Lisäksi haastatteluissa korostui, ettei informaatiovaikuttamiseen pidä vastata suuttumuksen kautta, vaan siihen pitää pyrkiä vastaamaan rauhallisesti ja asiallisesti luottamusta herättäen. Erot informaatiovaikuttamisen ja vaalikampanjoinnin välillä koettiin osaltaan selkeiksi, mutta valtaosassa haastatteluista korostui myös, että näiden kahden välissä on olemassa eräänlainen harmaa alue. Loppujen lopuksi puolueissa kuitenkin uskotaan, ettei rajanylitys näiden kahden välillä menisi suomalaisessa yhteiskunnassa läpi muun muassa kansalaisten korkean koulutustason ja medialukutaidon vuoksi.