"Citius, altius, fortius" : Venäjän urheilupolitiikka osana idän ja lännen vastakkainasettelua
Leppä, Tilda (2023)
Leppä, Tilda
2023
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304143710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304143710
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään Venäjän urheilupolitiikkaa presidentti Vladimir Putinin valtakaudella. Tutkielman pyrkimyksenä on selvittää, miten Sotshin vuoden 2014 talviolympialaiset ja siihen kietoutunut niin kutsuttu dopingkriisi ilmentävät Venäjän suurvaltaidentiteettiä. Aiheessa linkittyvät Venäjän kansallinen identiteetti, idän ja lännen vastakkainasettelun historiallisuus sekä urheilu kansainvälisen politiikan välineenä. Näiden tarkastelu Venäjän kontekstissa on tärkeää Venäjän toimien ymmärtämisessä ja mahdollisessa ennakoinnissa.
Tutkielma suoritetaan tapaustutkimuksena, jossa tapaukseksi on valittu Sotshin olympialaiset ja dopingkriisi. Tätä tapausta voidaan pitää osoituksena ilmiöstä, jossa valtiot hyödyntävät urheilun megatapahtumia perinteisten pehmeiden arvojen levittämisen sijaan kansallisten intressiensä edistämiseen. Ilmiötä on havaittu erityisesti sellaisten valtioiden kohdalla, joilla urheilu muodostaa merkittävän osan niiden kansallista identiteettiä, ja tämä pätee myös Venäjään. Tapaustutkimuksen lisäksi analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimusaineistona käytetään kahden venäläisen uutistoimiston, TASS:in ja Interfaxin artikkeleita vuosilta 2013–2018. Näiden lisäksi Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) ja Kansainvälisen antidopingtoimiston (WADA) dokumenteilla tuetaan tapauksen taustoittamista ja syvällistä ymmärtämistä.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), johon sisältyvillä identiteetin hallinnan strategioilla pyritään selittämään Venäjän toimintaa, ja asettamaan se osaksi laajempaa idän ja lännen vastakkainasettelua. Venäjän kansallisen identiteetin historiallisuus muodostaa keskeisen kontekstin tutkittavan tapauksen ymmärtämiselle. Urheiludiplomatian käsitettä käytetään lähtökohtana olympialaisten kaltaisten urheilun megatapahtumien käsittelemiselle osana valtioiden politiikkaa, ja se muodostaa keskeiset luokat sisällönanalyysin rungolle.
Tutkielman mukaan Venäjä on hyödyntänyt olympialaisia ja siihen vahvasti liittyvää dopingkriisiä poikkeuksellisella tavalla, toisaalta esittäen onnistuneiden olympialaisten järjestämisen ja niissä menestymisen osoituksena sen suurvaltaidentiteetistä, mutta myös hyödyntäen dopingkriisiä Venäjän identiteetille tyypillisen narratiivin korostamisessa. Venäjän ainutlaatuisuus ja jatkuva epäoikeudenmukainen kohtelu lännen, ja erityisesti Yhdysvaltojen toimesta, on osa tätä kuvaa, jolla Putin on vahvistanut paitsi venäläistä sosiaalista identiteettiä myös hänen omaa asemaansa johtajana. Venäjä siis vahvisti olympialaisten kautta suurvalta-asemaansa, mutta tämä ei tapahtunut pehmeän vallan kautta, vaan pohjautuen venäläisen identiteetin tukemiseen. Tutkielma osoittaa myös kansainvälisen urheilun ja politiikan voimakkaan linkittyneisyyden.
Tutkielma suoritetaan tapaustutkimuksena, jossa tapaukseksi on valittu Sotshin olympialaiset ja dopingkriisi. Tätä tapausta voidaan pitää osoituksena ilmiöstä, jossa valtiot hyödyntävät urheilun megatapahtumia perinteisten pehmeiden arvojen levittämisen sijaan kansallisten intressiensä edistämiseen. Ilmiötä on havaittu erityisesti sellaisten valtioiden kohdalla, joilla urheilu muodostaa merkittävän osan niiden kansallista identiteettiä, ja tämä pätee myös Venäjään. Tapaustutkimuksen lisäksi analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimusaineistona käytetään kahden venäläisen uutistoimiston, TASS:in ja Interfaxin artikkeleita vuosilta 2013–2018. Näiden lisäksi Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) ja Kansainvälisen antidopingtoimiston (WADA) dokumenteilla tuetaan tapauksen taustoittamista ja syvällistä ymmärtämistä.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), johon sisältyvillä identiteetin hallinnan strategioilla pyritään selittämään Venäjän toimintaa, ja asettamaan se osaksi laajempaa idän ja lännen vastakkainasettelua. Venäjän kansallisen identiteetin historiallisuus muodostaa keskeisen kontekstin tutkittavan tapauksen ymmärtämiselle. Urheiludiplomatian käsitettä käytetään lähtökohtana olympialaisten kaltaisten urheilun megatapahtumien käsittelemiselle osana valtioiden politiikkaa, ja se muodostaa keskeiset luokat sisällönanalyysin rungolle.
Tutkielman mukaan Venäjä on hyödyntänyt olympialaisia ja siihen vahvasti liittyvää dopingkriisiä poikkeuksellisella tavalla, toisaalta esittäen onnistuneiden olympialaisten järjestämisen ja niissä menestymisen osoituksena sen suurvaltaidentiteetistä, mutta myös hyödyntäen dopingkriisiä Venäjän identiteetille tyypillisen narratiivin korostamisessa. Venäjän ainutlaatuisuus ja jatkuva epäoikeudenmukainen kohtelu lännen, ja erityisesti Yhdysvaltojen toimesta, on osa tätä kuvaa, jolla Putin on vahvistanut paitsi venäläistä sosiaalista identiteettiä myös hänen omaa asemaansa johtajana. Venäjä siis vahvisti olympialaisten kautta suurvalta-asemaansa, mutta tämä ei tapahtunut pehmeän vallan kautta, vaan pohjautuen venäläisen identiteetin tukemiseen. Tutkielma osoittaa myös kansainvälisen urheilun ja politiikan voimakkaan linkittyneisyyden.