Kirjanpitoon liittyvät petokset ja yritysskandaalit - naisten merkitys ylimmässä johdossa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Hällfors, Emma (2023)
Hällfors, Emma
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304133689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304133689
Tiivistelmä
Johtoportaan naisten merkitystä tilinpäätöstietojen oikeellisuuden vahvistajana on pyritty viimeiset vuosikymmenet dokumentoimaan, jotta johtorakenteet saataisiin sukupuolimonimuotoisuuden takaavaan murrokseen. Monista löydetyistä positiivisista korrelaatioista huolimatta naisten vähäinen edustus yritysten ylimmässä johdossa säilyy yrityssektorin haasteena. Samalla liikemaailman globalisaatio ja uudenlaiset työskentelytavat tuovat petosriskit yhdeksi yritysten suurimmista ongelmista, eikä tilanne riskien tunnistamisesta ja pitkäjänteisestä tutkimuksesta huolimatta näytä parantuvan – paljastuneet kirjanpitoskandaalit ovat heikentäneet entisestään sidosryhmien uskoa tilinpäätösinformaation virheettömyyteen. Kirjanpitopetokset jatkavatkin lisääntymistään ja niiden aiheuttamat tappiot ovat muihin talousrikoksiin verrattuna laajimmat ja kauaskantoisimmat. Ottaen huomioon vahingot, joita kirjanpidon manipuloinnista johtuvat petokset aiheuttavat yrityksille, yhteiskunnille ja ihmisille sekä koko talouteen ja säännöstelyyn näiden seurauksena tarvitut muutokset, tämänkaltaisten tapahtumien ennaltaehkäiseminen on enemmän kuin tärkeää. Koska yksittäisillä johtajilla on huomattava kontrolli yrityksen julki tuomista taloudellisista raporteista, tutkijoita on enemmissä määrin alkanut kiinnostamaan monimuotoisuuden etujen tutkiminen talousraportoinnin oikeellisuuden edistäjänä.
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ylimmän johdon naisten, tarkemmin naispuolisten talous- ja toimitusjohtajien merkitystä kirjanpitopetosten ehkäisemisessä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimi 15 artikkelia naispuolisen talous- ja/tai toimitusjohtajan vaikutuksesta yritysten talousraportointiin ja kirjanpitopetosten määrään. Aineisto kerättiin seitsemästä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita sisältävästä tietokannasta seulomalla tutkimustavoitteen kannalta merkittävin ja laadukkain aineisto esiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita noudattaen. Lopullinen aineisto pelkistettiin ja kategorisoitiin kolmeen teemaan: eroavaisuudet nais- ja miesjohtajien raportointiaikeissa, eroavaisuudet nais- ja miesjohtajien talousraportoinnin laadussa sekä ylimmän johdon naisten rooli kirjanpitopetoksissa. Analyysin tulokset esitettiin ensin teemoittain ja sitten kokonaisuutena arvioimalla, millä tavoin ylimmän johdon naiset vaikuttavat kirjanpitopetosten yleisyyteen tämänhetkisen tiedon perusteella. Käsiteanalyyttisille tutkimuksille tyypilliseen tapaan tutkimuksessa pyrittiin ymmärryksen lisäämiseen.
Tulokset osoittavat, että luonteenpiirteidensä, raportointikäytäntöjensä, käyttäytymisensä ja valvontataitojensa puolesta naisjohtajat vähentävät kirjanpitopetosten määrää. Vaikka naiset ovat yritysten ylimmissä johdoissa edelleen aliedustettuja, tulokset tarjoavat merkittäviä negatiivisia yhteyksiä naisjohtajien ja kirjanpitopetosten väliltä. Tulokset tukevat täten aiemman kirjallisuuden oletusta siitä, että naispuoliset johtajat edistävät yritysten toimintaa ja pienentävät tutkimuksen perusteella riskiarviota myös kohtalokkaan tappiollisista kirjanpitopetoksista. Tulosten mukaan naiset pystyvät vaikuttamaan petostorjuntaan vaivattomammin talousjohtajan tehtävissä, vaikka yhteys myös naispuolisen toimitusjohtajan ja talousraportoinnin oikeellisuuden väliltä löydetään. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ylimmän johdon naisten merkitys kirjanpitopetosten ehkäisemisessä korostuu yrityksissä, jotka eivät (i) ole liikevaihdoltaan suurimpia, (ii) myöskään hallituksen osalta syrji naisia, (iii) ole valtion omistamia, eivätkä (iv) johdon muiden tehtävien osalta ole täysin miesten edustamia.
Tutkimuksen tulokset on rajattu käsittelemään talous- ja toimitusjohtajan sukupuolen vaikutusta kirjanpitopetosten yleisyyteen. Tieteellisessä mielessä tutkimus tarjoaa lisää todisteita naisten tuomista eduista ja on jatkoa keskusteluun monimuotoisista toimintaympäristöistä. Tutkimus tuo yhteen aihealueen tämänhetkisen tutkimuskirjallisuuden ja luo kokonaiskäsityksen naispuolisten talous- ja toimitusjohtajien merkityksestä kirjanpitopetosten torjujina. Tutkimus hyödyttää sijoittajia ja omistajia tarjoamalla näkökulman siihen, kuinka johtajan sukupuoli kannattaa talousraporttien luotettavuutta arvioidessa huomioida, ja minkälaisia yksilöitä yritysten johtoon nimittää, jotta edellä mainittujen oikeellisuus voidaan parhaan mukaan turvata. Osa analyysista jää kuitenkin väistämättä pohdinnan tasolle, kunnes ilmiöön liitetään lisää tutkimusta. Aiheen jatkotutkimus, esimerkiksi yksittäisiä johtajia haastattelemalla, on siis tarpeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ylimmän johdon naisten, tarkemmin naispuolisten talous- ja toimitusjohtajien merkitystä kirjanpitopetosten ehkäisemisessä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimi 15 artikkelia naispuolisen talous- ja/tai toimitusjohtajan vaikutuksesta yritysten talousraportointiin ja kirjanpitopetosten määrään. Aineisto kerättiin seitsemästä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita sisältävästä tietokannasta seulomalla tutkimustavoitteen kannalta merkittävin ja laadukkain aineisto esiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita noudattaen. Lopullinen aineisto pelkistettiin ja kategorisoitiin kolmeen teemaan: eroavaisuudet nais- ja miesjohtajien raportointiaikeissa, eroavaisuudet nais- ja miesjohtajien talousraportoinnin laadussa sekä ylimmän johdon naisten rooli kirjanpitopetoksissa. Analyysin tulokset esitettiin ensin teemoittain ja sitten kokonaisuutena arvioimalla, millä tavoin ylimmän johdon naiset vaikuttavat kirjanpitopetosten yleisyyteen tämänhetkisen tiedon perusteella. Käsiteanalyyttisille tutkimuksille tyypilliseen tapaan tutkimuksessa pyrittiin ymmärryksen lisäämiseen.
Tulokset osoittavat, että luonteenpiirteidensä, raportointikäytäntöjensä, käyttäytymisensä ja valvontataitojensa puolesta naisjohtajat vähentävät kirjanpitopetosten määrää. Vaikka naiset ovat yritysten ylimmissä johdoissa edelleen aliedustettuja, tulokset tarjoavat merkittäviä negatiivisia yhteyksiä naisjohtajien ja kirjanpitopetosten väliltä. Tulokset tukevat täten aiemman kirjallisuuden oletusta siitä, että naispuoliset johtajat edistävät yritysten toimintaa ja pienentävät tutkimuksen perusteella riskiarviota myös kohtalokkaan tappiollisista kirjanpitopetoksista. Tulosten mukaan naiset pystyvät vaikuttamaan petostorjuntaan vaivattomammin talousjohtajan tehtävissä, vaikka yhteys myös naispuolisen toimitusjohtajan ja talousraportoinnin oikeellisuuden väliltä löydetään. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ylimmän johdon naisten merkitys kirjanpitopetosten ehkäisemisessä korostuu yrityksissä, jotka eivät (i) ole liikevaihdoltaan suurimpia, (ii) myöskään hallituksen osalta syrji naisia, (iii) ole valtion omistamia, eivätkä (iv) johdon muiden tehtävien osalta ole täysin miesten edustamia.
Tutkimuksen tulokset on rajattu käsittelemään talous- ja toimitusjohtajan sukupuolen vaikutusta kirjanpitopetosten yleisyyteen. Tieteellisessä mielessä tutkimus tarjoaa lisää todisteita naisten tuomista eduista ja on jatkoa keskusteluun monimuotoisista toimintaympäristöistä. Tutkimus tuo yhteen aihealueen tämänhetkisen tutkimuskirjallisuuden ja luo kokonaiskäsityksen naispuolisten talous- ja toimitusjohtajien merkityksestä kirjanpitopetosten torjujina. Tutkimus hyödyttää sijoittajia ja omistajia tarjoamalla näkökulman siihen, kuinka johtajan sukupuoli kannattaa talousraporttien luotettavuutta arvioidessa huomioida, ja minkälaisia yksilöitä yritysten johtoon nimittää, jotta edellä mainittujen oikeellisuus voidaan parhaan mukaan turvata. Osa analyysista jää kuitenkin väistämättä pohdinnan tasolle, kunnes ilmiöön liitetään lisää tutkimusta. Aiheen jatkotutkimus, esimerkiksi yksittäisiä johtajia haastattelemalla, on siis tarpeen.