Asenteet kuritusväkivaltaa ja muuta lapseen kohdistuvaa perheväkivaltaa kohtaan: Sukupuolten, ikäryhmien, koulutustaustojen ja ammattien/asemien asenne-eroja

Abstract

Kandidaatintutkielmassani olen tarkastellut, mitä asenne-eroja esiintyy sukupuoleltaan, ikäryhmältään, koulutustaustaltaan ja ammatiltaan tai asemaltaan erilaisilla 15–79-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuskysymyksenäni oli, miten sukupuolet, ikäryhmät, koulutustaustat ja ammatit/asemat eroavat toisistaan asenteissa toisaalta suoran ja epäsuoran, toisaalta fyysisen ja henkisen väkivallan haitallisuuteen lapselle. Tutkimukseni aineistona on Lasten kuritusväkivalta 2017 -kyselytutkimusaineistoa. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen, ja tein tilastolliset analyysit SPSS-ohjelmalla. Tutkimukseni teoreettinen tausta nojaa eri perheväkivaltamuotojen tutkimuskirjallisuudessa esitettyyn käsitteistöön ja sen uudelleenmäärittelyyn, jolla operationalisoin tutkimuskysymykseni ja määritin käyttämieni väkivaltakäsitteiden empiiriset aineistovastineet. Analysoin perheväkivaltakäsitteistöä ja jaoin lapseen kohdistuvan perheväkivallan muodot nelikentäksi, joka koostuu vastinparikäsitteistä suora – epäsuora ja fyysinen – henkinen. Nelikenttä jakaa lapseen kohdistuvan perheväkivallan suoraan fyysiseen ja suoraan henkiseen väkivaltaan, jotka yhdessä muodostavat varsinaisen kuritusväkivallan, ja toisaalta epäsuoraan fyysiseen ja epäsuoraan henkiseen väkivaltaan, joissa lapsi ei ole ainakaan ensisijaisena kohteena vaan hänet altistetaan vanhempien väliselle fyysiselle tai henkiselle väkivallalle. Valitsin tutkimusaineistosta testimuuttujiksi nelikentän väkivaltamuotoja vastaavat muuttujat, joihin kohdistuvia asenne-eroja tutkin taustamuuttujista sukupuoli, ikäryhmä, koulutus ja ammatti/asenne. Lasten kuritusväkivalta 2017 -aineisto sisältää kuritusväkivallan eli tämän tutkimuksen käsittein ilmaistuna suoran väkivallan lisäksi väkivallan ”yleisöksi” altistamiseen liittyviä asenteita mittaavia muuttujia, mikä mahdollistaa kuvaamani tutkimusasetelman ja nelikentän luomisen. Taustamuuttujien luokkien välisiä eroja suhteessa testimuuttujiin analysoin Mann-Whitneyn U-testillä ja Kruskal-Wallisin testillä muuttujaparikohtaisesti. Tutkimukseni keskeinen tulos on, että taustamuuttujaryhmissä ilmeni tilastollisesti merkitseviä asenne- eroja lukuun ottamatta ikäryhmää, koulutusta ja ammattia/asemaa suhteessa suoraan fyysiseen väkivaltaan sekä ikäryhmää ja koulutusta suhteessa suoraan henkiseen väkivaltaan. Parivertailuanalyysin perusteella nelikentän jokaisesta osasta oli rakennettavissa taustamuuttujaluokkien ”sallivinta” ja ”tuomitsevinta” asennetta edustava abstrakti tyyppihenkilö, joka havainnollistaa toisistaan eniten poikkeavia väkivalta- asenteita. Tutkimukseni tulokset antavat viitteitä vastaajaryhmien väkivalta-asenteiden eroista, mutta tuloksia arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon aineiston ikä vuodelta 2017 ja sen jälkeiset maailmantilanteen muutokset. Väkivalta-asenne-erojen uskottavien syy-yhteyksien ja muutosten selvittäminen on oma laaja tutkimusaiheensa, jonka arvokkain tavoite lienee edistää perheväkivallan minimointia.