Elämään tyytyväisyys ja humalajuominen : 8.- ja 9.- luokkalaisten kouluterveyskyselystä 2019

Abstract

Elämään tyytyväisyyttä määrittävät koettu terveys ja materiaalinen elintaso, sekä subjektiivinen kokemus siitä, millainen oma terveys ja materiaalinen elintaso tulisivat olla. Suomessa nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kuitenkin huolta aiheuttaa suomalaisten nuorten alkoholin suuret kertakulutusmäärät. Tyytymättömyys elämään ja matala sosioekonominen tausta voivat lisätä alkoholinkäyttöä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten elämään tyytyväisyyttä ja alkoholinkäyttöä, sekä selvittää elämään tyytyväisyyden ja taustatekijöiden yhteyksiä humalajuomiseen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn 8. ja 9. luokan oppilaiden (n=87026) vastauksia. Aineiston muuttujia kuvailtiin frekvenssi- ja prosenttiosuuksilla, keski- ja hajontalukujen avulla sekä ristiintaulukoimalla. Elämään tyytyväisyyden ja taustatekijöiden yhteyksiä humalajuomiseen tarkasteltiin t-testin, khiin-neliötestin ja logistisen regressionanalyysin avulla. Analyysit tehtiin erikseen tytöille ja pojille.

Tutkimuksen tulosten mukaan pojat olivat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä, kun pojista lähes puolet (41,9 %) ja tytöistä vain viidesosa (20,1 %) oli erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Tytöt olivat poikia hieman useammin raittiita, kun selvästi yli puolet tytöistä 61,5 % ja pojista 60,0 % ei käyttänyt lainkaan alkoholia. Pojat käyttivät alkoholia tyttöjä enemmän kaiken kaikkiaan sekä useammin humalahakuisesti. Kerran viikossa tosi humalaan asti ja kerran viikossa alkoholia kaiken kaikkiaan, pojat käyttivät tyttöjä kaksi kertaa useammin. Humalahakuisesti alkoholia käytti pojista lähes kolmasosa (28,8 %) ja tytöistä reilu neljäsosa (26,9 %). Vakioidun mallin mukaan taustatekijöistä luokka-aste, perheen taloudellinen tilanne, vanhempien koulutustaso ja perherakenne olivat yhteydessä humalajuomiseen niin tytöillä kuin pojilla. Elämään tyytyväisyyden yhteys humalajuomiseen säilyi taustatekijöillä vakioinnin jälkeenkin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että elämään tyytyväisyys ja taustatekijät ovat yhteydessä nuorten 8.- ja 9. luokkalaisten humalajuomiseen. Tämän tiedon avulla voidaan tunnistaa riskiryhmässä olevia nuoria ja ennaltaehkäistä nuorten alkoholinkäyttöä ja humalajuomista, sekä niistä johtuvia lieveilmiöitä. Tietoa voidaan hyödyntää työssä nuorten terveydenedistämisen tueksi sekä alkoholinkäytön ja humalajuomisen vähentämiseksi esimerkiksi kouluissa ja kouluterveydenhuollossa, koulun ja perheen välisessä yhteistyössä, sekä kuntien hyvinvointi- ja nuorisotyössä.

Life satisfaction is determined by the perceived health and economical wellbeing, but also the experience of what one's own health and material standards of living should be like. In Finland, binge drinking among young people has decreased over the past fifteen years. However, the large one-time consumption of alcohol by young Finns is a cause for concern. Dissatisfaction with life and a low socio-economic background can increase alcohol consumption.

The purpose of this study was to describe the life satisfaction and alcohol use of 8th and 9th graders among Finnish secondary school students, and to find out the connections between life satisfaction and background factors with binge drinking. The data of the study was the answers of the 8th and 9th grade students (n=87026) of the 2019 School Health Promotion study of the Finnish Institute of Health and Welfare. The variables of the data were described with frequency and percentages, mean and standard deviation values, and cross-tabulation. Associations of the life satisfaction and background factors with binge drinking were examined using the t-test, chi-square test, and logistic regression analysis. Analyzes were done separately for girls and boys.

According to the results of the study, boys were more satisfied with their lives than girls, while almost half of the boys (41.9 %) and only a fifth of the girls (20.1 %) were very satisfied with their lives. Girls were slightly more sober than boys, while clearly more than half of the girls, 61.5 % and 60.0 % of the boys, did not drink alcohol at all. Boys used more alcohol than girls in general and more often to get drunk, while once a week to the point of getting really drunk and once a week alcohol at all, boys used twice as often as girls. Almost a third of the boys (28.8 %) and a good quarter of the girls (26.9 %) used alcohol to get drunk. According to the standardized model, all background variables, class level, family economic situation, parents' education level and family structure were related to binge drinking in both girls and boys. The association of life satisfaction with binge drinking remained after standadization for background factors.

The results of the study showed that life satisfaction and background factors are related to binge drinking among young 8th and 9th graders. With the help of this information, it is possible to identify young people in the risk group and to prevent young people's alcohol use and binge drinking, and the encued phenomena of them. The results can be used in the work to support the health promotion of young people, to reduce alcohol use and binge drinking, for example in schools and school health care, in cooperation between school and family, and in municipal welfare and youth work.