Oppikirjaesimerkki moninaisuudesta : sisällönanalyysi suomalaisen 2020-luvun koulun oppikirjojen kuvituksen intersektionaalisuudesta
Valtari, Susanna (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304113611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304113611
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena olivat moninaisuuden representaatiot suomalaisessa 2020-luvun oppikirjojen kuvissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia representaatioita oppikirjojen visuaalinen materiaali tuottaa moninaisuudelle, millaisissa konteksteissa moninaisuutta esiintyy sekä millaisia subjektipositioita moninaisuudelle tuotetaan. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu intersektionaalisesta feministisestä pedagogiikasta, koulusta oppimisympäristönä sekä kuvantutkimuksesta. Erityisesti teoriaosuudessa käsitellään intersektionaalisuuden eri ulottuvuuksia: sukupuolta, seksuaalisuutta, etnisyyttä ja kehollisuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, minkä lisäksi tulokset kvantifioitiin määrälliseen muotoon. Tutkimusaineisto koostui yhteensä kahdestatoista oppikirjasta, joista viisi oli 3. luokan ja seitsemän 6. luokan kirjoja. Aineistoon kuuluivat suomen kielen ja kirjallisuuden, matematiikan, englannin kielen, ympäristöopin, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjat. Kaikki aineiston kirjat olivat Sanoma Pron kustantamia. 3. luokan englannin kielen oppikirjan uusin painos oli vuodelta 2021, kaikkien muiden uusin painos vuodelta 2022. Aineistolähtöisessä analyysissa hyödynnettiin ikonografista ja semioottista kuva- aineiston sisältöanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan miehiä esiintyi kuvissa enemmän kuin naisia, ja valkoisia enemmän kuin muita etnisyyksiä. Moninaisuuden muotoja, kuten etnisyyttä, uskontoa, seksuaalisuutta ja kehollisuutta tuotiin esiin joko aktiivisesti, passiivisesti tai ei lainkaan. Seksuaalisuuden kuvaus oli usein heteronormatiivista, kehollisuuden kuvaus ableistista, ja etnisyyden ja uskonnon kuvaus toiseuttavaa.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että oppikirjoissa esiintyvät kuvat eivät usein tuota riittävästi tai lainkaan myönteistä representaatiota monille vähemmistöryhmille. Täten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen pyrkivä peruskoulu ei anna kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia esimerkiksi identiteetin kehittämiseen ja merkityksellisyyden tunteen kokemuksiin. Tulokset kuitenkin vaihtelivat oppiaineittain, esimerkiksi matematiikan ja ympäristöopin kirjat toimivat malliesimerkkeinä tiedostavasta representaatiosta.
Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan käydä keskustelua siitä, kuka kirjoissa näkyy, ketä näytetään ja kenelle annetaan valtaa, sekä miten nämä tekijät vaikuttavat laajemminkin yhteiskunnan valtarakenteiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rakentumiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, minkä lisäksi tulokset kvantifioitiin määrälliseen muotoon. Tutkimusaineisto koostui yhteensä kahdestatoista oppikirjasta, joista viisi oli 3. luokan ja seitsemän 6. luokan kirjoja. Aineistoon kuuluivat suomen kielen ja kirjallisuuden, matematiikan, englannin kielen, ympäristöopin, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjat. Kaikki aineiston kirjat olivat Sanoma Pron kustantamia. 3. luokan englannin kielen oppikirjan uusin painos oli vuodelta 2021, kaikkien muiden uusin painos vuodelta 2022. Aineistolähtöisessä analyysissa hyödynnettiin ikonografista ja semioottista kuva- aineiston sisältöanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan miehiä esiintyi kuvissa enemmän kuin naisia, ja valkoisia enemmän kuin muita etnisyyksiä. Moninaisuuden muotoja, kuten etnisyyttä, uskontoa, seksuaalisuutta ja kehollisuutta tuotiin esiin joko aktiivisesti, passiivisesti tai ei lainkaan. Seksuaalisuuden kuvaus oli usein heteronormatiivista, kehollisuuden kuvaus ableistista, ja etnisyyden ja uskonnon kuvaus toiseuttavaa.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että oppikirjoissa esiintyvät kuvat eivät usein tuota riittävästi tai lainkaan myönteistä representaatiota monille vähemmistöryhmille. Täten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen pyrkivä peruskoulu ei anna kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia esimerkiksi identiteetin kehittämiseen ja merkityksellisyyden tunteen kokemuksiin. Tulokset kuitenkin vaihtelivat oppiaineittain, esimerkiksi matematiikan ja ympäristöopin kirjat toimivat malliesimerkkeinä tiedostavasta representaatiosta.
Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan käydä keskustelua siitä, kuka kirjoissa näkyy, ketä näytetään ja kenelle annetaan valtaa, sekä miten nämä tekijät vaikuttavat laajemminkin yhteiskunnan valtarakenteiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rakentumiseen.