Maalaispojasta maagiseksi sankariksi : Seikkailufantasian sankarit ja kasvu maskuliinisuuteen David Eddingsin The Belgariadissa ja Brandon Sandersonin The Stormlight Archivessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin seikkailufantasian sankareita ja mieheksi kasvamisen ja maskuliinisuuden teemoja kahdessa kohdeteoksessani. Tätä teemaa on tutkittu melko vähän suhteessa siihen, kuinka keskeistä sankaruus ja aikuiseksi kasvaminen ovat seikkailufantasian genrelle.

Tarkastelen sankareita fantasiatutkimuksen keinoin ja feministisen kirjallisuudentutkimuksen kautta, teorioinani esimerkiksi mies- ja maskuliinisuustutkimus, queer-teoria ja intersektionaalisuus. Tarkoitukseni on tarkastella sankarihahmoja kriittisesti ja feministisellä katseella. Lisäksi tarkastelen fantasiakirjallisuuden historiallisia ja intertekstuaalisia juuria ja täydennän analyysiä esimerkeillä muusta fantasiakirjallisuudesta. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia, miten fantasiakirjallisuudessa esitetään sankaruutta ja maskuliinisuutta. Lisäksi tarkastelen fantasiakirjallisuuden muutosta ja sitä, missä määrin yhteiskunnalliset ja genren muutokset ovat vaikuttaneet sukupuolen esitystapoihin.

Seikkailufantasiassa on kyse tarinakuviosta, jossa sankari elää tavallista elämää, kunnes hän jostain syystä joutuu lähtemään matkalle, jonka aikana hän oppii itsestään ja maailmasta sekä oppii taikuudesta. David Eddingsin The Belgariadin (1982–1985) päähenkilö Garion on tavallinen maalaispoika, joka joutuu lähtemään kotimaatilaltaan, seikkailee läpi koko mantereen ja osoittautuu lopulta maagikoksi, Riva-nimisen valtion kruununprinssiksi ja ennustetuksi sankariksi, jonka tehtävä on tappaa paha jumala. Brandon Sandersonin The Stormlight Archivesta (2010–) minulla on tarkastelussa yksi päähenkilöistä, Kaladin, joka lähtee kotikylästään sotaan ja päätyy petoksen seurauksena orjaksi, mutta johtamistaitojensa ansiosta hän nousee orjajoukon johtajaksi. Hän alkaa osoittaa merkkejä taikavoimista ja oppii käyttämään niitä, minkä seurauksena hänen orjajoukkonsa nousee prinssin henkivartiokaartiksi ja sitten Kaladinista itsestään tulee myyttisen ritarikunnan johtaja.

Tulen tutkielmassani siihen tulokseen, että seikkailufantasiaan tuntuu näiden kohdeteosteni perusteella liittyvän maskuliinisuuden ja sukupuolijärjestelmien kritiikki. Yhteiskunnallisia teemoja, kuten sukupuolta, queeriä ja intersektionaalisuutta, voidaan käsitellä fantasiakirjallisuuden keinoin ja sankarihahmojen kautta. Olisin odottanut eron 1980-luvun ja 2010-luvun fantasiateosten välillä olevan suurempikin, mutta itse asiassa myös varhaisemmassa sarjassa oli paljon kriittistä suhtautumista erityisesti sukupuolirooleihin.