Paperista biteiksi - Paperilehtien tulevaisuus yleisissä kirjastoissa
Jokinen, Jenni (2023)
Jokinen, Jenni
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304113575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304113575
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan paperilehtien tulevaisuutta suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. Paperilehtien viimeaikainen lakkauttaminen ja hintojen nousu sekä digitalisaatio ovat haastaneet paperilehtien tilaamisen mielekkyyttä. Tutkimuksessa selvitetään kirjastojen omia näkemyksiä paperilehtien tulevaisuudesta, kirjastojen menetelmiä seurata paperilehtien lukemista kirjastossa, muutoksia asiakkaiden lehtilukutottumuksissa sekä muutoksia lehtiin kohdistetussa aineistorahaosuudessa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely sisälsi 14 avointa kysymystä ja se lähetettiin sähköpostina 25 suomalaiseen yleiseen kirjastoon. Lopullinen tutkimusaineisto koostui 16 kirjaston vastauksista. Tutkimusaineistoa analysoitiin pääsääntöisesti laadullisella sisällönanalyysilla, jota varten vastaukset ryhmiteltiin tutkimuskysymyksiin pohjautuviin teemoihin.
Tuloksista ilmeni, että paperilehdillä on yhä olennainen rooli lehtikokoelmassa ja niillä on oma lukijakuntansa. Muutokset lehtien tuottamisessa ja hinnoittelussa sekä asiakaskunnan ikäluokissa saivat kirjastot kuitenkin uskomaan, että paperilehdet tulevat vähenemään merkittävästi tulevaisuudessa. Kirjastoilla ei ollut erityisen vakiintuneita menetelmiä seurata, mitä lehtiä niissä luetaan. Sen sijaan lainaus- ja käyttötilastojen seuranta koettiin käytännöllisempänä tapana selvittää asiakkaiden mielenkiintoa lehtiä kohtaan. Joitakin muutoksia asiakkaiden lehtilukutottumuksissa oli huomattu: paperilehtiä suosiva ikäluokka on vanhentunut, ja lasten sekä nuorten kiinnostus paperilehtiä kohtaan on vähentynyt. Lisäksi digilehtiä luetaan jatkuvasti enemmän, vaikka ne eivät ole vielä voittaneet paperilehtiä suosiossa. Kasvava kiinnostus digilehtiä kohtaan sekä paperilehtien nousevat kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että osassa kirjastoista paperilehdille budjetoidaan aiempaa pienempi aineistorahaosuus. Muissa kirjastoissa budjetti on pysynyt samana, mutta lehtinimekkeiden määrää on vähennetty hintojen noustessa.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että paperilehtien määrä kirjastossa tulee vähenemään vuosien varrella huomattavasti. Äkillistä muutosta ei kuitenkaan ole tulossa, sillä paperilehdillä on pitkä historia, ja laitteettomuus saattaisi osan asiakkaista eriarvioiseen asemaan. On myös todettava, että lopullisesti paperilehdet eivät tule tyystin katoamaan yleisistä kirjastoista kulttuuriperintönsä ansiosta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely sisälsi 14 avointa kysymystä ja se lähetettiin sähköpostina 25 suomalaiseen yleiseen kirjastoon. Lopullinen tutkimusaineisto koostui 16 kirjaston vastauksista. Tutkimusaineistoa analysoitiin pääsääntöisesti laadullisella sisällönanalyysilla, jota varten vastaukset ryhmiteltiin tutkimuskysymyksiin pohjautuviin teemoihin.
Tuloksista ilmeni, että paperilehdillä on yhä olennainen rooli lehtikokoelmassa ja niillä on oma lukijakuntansa. Muutokset lehtien tuottamisessa ja hinnoittelussa sekä asiakaskunnan ikäluokissa saivat kirjastot kuitenkin uskomaan, että paperilehdet tulevat vähenemään merkittävästi tulevaisuudessa. Kirjastoilla ei ollut erityisen vakiintuneita menetelmiä seurata, mitä lehtiä niissä luetaan. Sen sijaan lainaus- ja käyttötilastojen seuranta koettiin käytännöllisempänä tapana selvittää asiakkaiden mielenkiintoa lehtiä kohtaan. Joitakin muutoksia asiakkaiden lehtilukutottumuksissa oli huomattu: paperilehtiä suosiva ikäluokka on vanhentunut, ja lasten sekä nuorten kiinnostus paperilehtiä kohtaan on vähentynyt. Lisäksi digilehtiä luetaan jatkuvasti enemmän, vaikka ne eivät ole vielä voittaneet paperilehtiä suosiossa. Kasvava kiinnostus digilehtiä kohtaan sekä paperilehtien nousevat kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että osassa kirjastoista paperilehdille budjetoidaan aiempaa pienempi aineistorahaosuus. Muissa kirjastoissa budjetti on pysynyt samana, mutta lehtinimekkeiden määrää on vähennetty hintojen noustessa.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että paperilehtien määrä kirjastossa tulee vähenemään vuosien varrella huomattavasti. Äkillistä muutosta ei kuitenkaan ole tulossa, sillä paperilehdillä on pitkä historia, ja laitteettomuus saattaisi osan asiakkaista eriarvioiseen asemaan. On myös todettava, että lopullisesti paperilehdet eivät tule tyystin katoamaan yleisistä kirjastoista kulttuuriperintönsä ansiosta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]