Kuuletko minutkin? : Puhumattomien lasten osallisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa
Koivulahti, Mira (2023)
Koivulahti, Mira
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304113563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304113563
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan puhumattomien lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Tarkastelun kohteena on varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemykset sekä heidän kertomuksensa siitä, millä tavoin he tukevat puhumattomien lasten osallisuutta. Lisäksi selvitetään, millaiset seikat mahdollistavat tai haastavat puhumattomien lasten osallisuuden tukemista. Puhumattomuuden syitä ei ole tutkijan puolesta rajattu, vaan kohteena on moninainen joukko lapsia, jotka tarvitsevat kommunikaatioonsa tukea puuttuvan, vähäisen tai ei ymmärrettävän puheilmaisunsa vuoksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällön analyysina ja aineisto hankittiin erään suomalaisen yli 100 000 asukkaan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu lapsen kielenkehityksen vaiheista ja haasteista sekä keskeisten käsitteiden avaamisesta, joita ovat puhumattomuus sekä osallisuus, sosiaalinen osallisuus ja esteetön viestintä. Kontekstina tutkimuksessa toimii inklusiivinen varhaiskasvatus.
Tutkimuksen tulokset ovat samalla linjalla teoreettisen viitekehyksen kanssa siten, että niiden perusteella puhumattomien lasten osallisuus ei aina toteudu varhaiskasvatuksessa tai se tarvitsee toteutuakseen aikuisen tarjoamaa tai ympäristön mahdollistamaa tukea ja esteettömiä, vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Puhumattomien lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää tutkimuksen perusteella varhaiskasvatukselta asianmukaisia resursseja, osaavaa henkilökuntaa sekä esteettömiä ja joustavia oppimisympäristöjä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällön analyysina ja aineisto hankittiin erään suomalaisen yli 100 000 asukkaan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu lapsen kielenkehityksen vaiheista ja haasteista sekä keskeisten käsitteiden avaamisesta, joita ovat puhumattomuus sekä osallisuus, sosiaalinen osallisuus ja esteetön viestintä. Kontekstina tutkimuksessa toimii inklusiivinen varhaiskasvatus.
Tutkimuksen tulokset ovat samalla linjalla teoreettisen viitekehyksen kanssa siten, että niiden perusteella puhumattomien lasten osallisuus ei aina toteudu varhaiskasvatuksessa tai se tarvitsee toteutuakseen aikuisen tarjoamaa tai ympäristön mahdollistamaa tukea ja esteettömiä, vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Puhumattomien lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää tutkimuksen perusteella varhaiskasvatukselta asianmukaisia resursseja, osaavaa henkilökuntaa sekä esteettömiä ja joustavia oppimisympäristöjä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]