Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista : Työn imusta, työn voimavaroista ja palautumisesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista työn positiivisen psykologian näkökulmasta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, miten työn imu näyttäytyy luokanopettajien kokemuksissa, millaisia voimavaroja luokanopettajilla on työssä sekä miten luokanopettajat palautuvat työpäivän aikana.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muotoutui työhyvinvointiin liittyvien käsitteiden; työn imun, voimavarojen ja palautumisen pohjalta. Työhyvinvointi määriteltiin tutkimuksessa työn imuna ja tutkimuksen näkökulmana toimi positiivinen psykologia. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kevään ja syksyn 2022 aikana. Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaa, jotka olivat tällä hetkellä työelämässä. Aineiston analyysi toteutui teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta.

Luokanopettajille työn imu näyttäytyi viiden eri ulottuvuuden kautta. Työn imu näyttäytyi työn tuunaamisena, joka viittaa aktiiviseen ja innostuneeseen suhtautumiseen työtä kohtaan. Työn imu näkyi myös työn merkityksellisyyden kautta sekä ammattitaidon ja ammatillisen kasvun näkökulmasta. Lisäksi työn imun kokemuksissa heijastui työyhteisön vaikutus ja työn ja vapaa-ajan suhde. Työn voimavarat jaoteltiin tuloksissa yksilöllisiin, työyhteisöön liitettyihin ja työtehtävään liittyviin voimavaroihin. Työn imun ja voimavarojen välillä oli löydettävissä yhteneväisyyksiä tutkimuksen tuloksissa. Työpäivän aikainen palautuminen oli puolestaan sidoksissa työolosuhteisiin ja yksilön tai työyhteisön kykyyn tiedostaa ja vaikuttaa palautumisen mahdollisuuksiin työpäivän aikana.

Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat kokivat oman työn pääsääntöisesti mielekkäänä ja olivat halukkaita panostamaan ja kehittämään työtään. Työstä ja työyhteisöstä oli löydettävissä sellaisia voimavaroja, joilla on myös aikaisempien tutkimusten mukaan löydetty yhteyttä työn imuun. Näitä olivat muun muassa työn autonomia, kollegiaalinen tuki ja työtehtävien monipuolisuus. Työpäivän aikainen palautuminen osoittautui haasteelliseksi työn hektisen luonteen kannalta ja luokanopettajat panostivat ennen kaikkea työpäivän ulkopuoliseen palautumiseen.

Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa sen suhteen, että työn imuun liittyvät ulottuvuudet oli löydettävissä myös tähän tutkimukseen osallistuneiden luokanopettajien kokemuksista. Myös voimavarojen ja työn imun välinen yhteys oli samankaltainen, kuin aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Tutkimuksessa voimavarojen rooli työhyvinvoinnin kannalta näkyi samalla tavalla kuin työn vaatimusten (engl. job demands) ja voimavarojen (engl. job resources) mallissa. Tutkimus vahvistaa työhyvinvoinnista keskustelemisen tärkeyden sekä sen, että erityisesti opetusalalla on tärkeää puhua työhyvinvointia vahvistavista ulottuvuuksista niin yksilön kuin myös työyhteisön tasolla.

The purpose of this thesis was to examine how work engagement is experienced by class teachers in Finland. In addition this thesis examined the resources and internal recovery among class teachers.

The theoretical background for this thesis was based on positive psychology and concepts of occupational wellbeing such as work engagement, resources and recovery. This study utilized qualitative research method and the data was collected with theme interviews. The data was gathered during spring and autumn 2022. The data consisted of seven interviews from class teachers from different schools and cities in Finland. The analysis was conducted by using abductive content analysis.

The class teachers experienced work engagement from five different dimensions. First, work engagement was experienced by job crafting, which refers to an eager and developing attitude towards one ́s work. Secondly work engagement was experienced through the meaningfulness of the work and from the perspective of professional competence and growth. In addition, the work community and the relation between work and leisure time affected the experiences of work engagement amongst the class teachers. Resources were divided into three groups that were personal resources, resources related to work community and resources related to the work task. This thesis found evidence about the relationship between resources and work engagement. Internal recovery was bounded with the working conditions and the willingness of individual and the work community to be aware about the need for recovery.

The teachers experienced their work usually as meaningful and inspiring and they were eager to improve and invest in their work. Thus they had such resources related to their work and work community that have been found in earlier studies to boost work engagement. Those resources were for example the autonomy, support from collogues and varied tasks at work. However, the internal recovery was challenging due to the workload and hectic work environment. The teachers put more effort for external recovery.

The findings support earlier findings about work engagements and the relation between work engagement and resources. In addition the meaning of resources was similar as in the job demands and resources model. This study confirms the importance of the discussion about work wellbeing amongst teachers. Thus, it is necessary to discuss about occupational well being in individual and work community level.