Eläinvapaat vasta-aineet solujen immunosytokemiallisessa värjäyksessä
Toivonen, Emilia (2023)
Toivonen, Emilia
2023
Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Biotechnology and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304063533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304063533
Tiivistelmä
Vasta-aineita käytetään monissa tieteellisissä tutkimusmenetelmissä, in vitro -diagnostiikassa, lääkinnällisissä laitteissa ja lääkemolekyyleinä. Vasta-aineiden toiminta perustuu niiden kykyyn sitoutua spesifisti kohdemolekyyleihinsä. Nisäkkäiden immuunijärjestelmä tuottaa vasta-aineita luontaisesti eri patogeenejä ja muita vieraita aineita vastaan, mutta haluttua vasta-ainetta voidaan tuottaa myös laboratoriossa. Vasta-aineita voidaan tuottaa eläimissä eri menetelmin, mutta niitä on mahdollista tuottaa myös eläinvapaasti. Eläinperäisten vasta-aineiden tuotanto ja käyttö on tällä hetkellä yleisempää, kuin eläinvapaiden vaihtoehtojen. Tutkimukselliset sekä eläineettiset syyt ovat kuitenkin johtaneet kiinnostuksen siirtymisen eläinvapaan tuotannon suuntaan.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko eläinvapaasti tuotetuilla vasta-aineilla korvata eläinperäisesti tuotetut vasta-aineet ihmissolujen immunosytokemiallisessa värjäyksessä. Tarkoituksena on myös verrata blokkauksessa sekä vasta-aineiden laimennoksissa käytettävää reagenssia eläinperäisenä ja eläinvapaana. Tutkimuksessa käytetään ihmisen rasvakudoksen kantasoluja ja ihmisen napanuoran laskimon endoteelisoluja. Tutkimuksessa verrataan eläinvapaasti ja eläinperäisesti tuotettujen sileälihaksen alfa-aktiini- ja endoteelisolujen adheesiomolekyyli -vasta-aineiden toimivuutta. Lisäksi verrataan kahden eri valmistajan tuottamaa eläinvapaata verihiutaleperäistä kasvutekijäreseptori beeta -vasta-ainetta.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että vasta-aineiden toimivuudessa on vasta-ainekohtaisia sekä solulinjakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa selkein tulos voidaan nähdä sileän lihaksen alfa-aktiinin kohdalla rasvakudoksen kantasoluissa, joissa eläinvapaa vasta-aine eläinperäisessä blokkausliuoksessa antoi vahvimman fluoresenssisignaalin. Eläinvapaiden vasta-aineiden käyttö vaatii kuitenkin vielä optimointia sekä solutyyppikohtaisten protokollien laatimista.
Täysin eläinvapaaseen kaupalliseen vasta-ainetuotantoon ei olla vielä lähitulevaisuudessa siirtymässä. Tutkimusten laadukkaamman toistettavuuden sekä Euroopan Unionin laatimien suositusten mukaisesti, tavoitteena on kuitenkin parantaa tutkimuksessa käytettävien vasta-aineiden laatua ja minimoida eläinten käyttöä vasta-aineiden tuotannossa. Vaikuttaa siltä, että vasta-aineiden tuotannossa ja käytössä ollaan siirtymässä eläinperäisten sekä eläinvapaiden menetelmien parhaiden puolien yhdistämiseen sekä vasta-aineiden validoinnin parantamiseen.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko eläinvapaasti tuotetuilla vasta-aineilla korvata eläinperäisesti tuotetut vasta-aineet ihmissolujen immunosytokemiallisessa värjäyksessä. Tarkoituksena on myös verrata blokkauksessa sekä vasta-aineiden laimennoksissa käytettävää reagenssia eläinperäisenä ja eläinvapaana. Tutkimuksessa käytetään ihmisen rasvakudoksen kantasoluja ja ihmisen napanuoran laskimon endoteelisoluja. Tutkimuksessa verrataan eläinvapaasti ja eläinperäisesti tuotettujen sileälihaksen alfa-aktiini- ja endoteelisolujen adheesiomolekyyli -vasta-aineiden toimivuutta. Lisäksi verrataan kahden eri valmistajan tuottamaa eläinvapaata verihiutaleperäistä kasvutekijäreseptori beeta -vasta-ainetta.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että vasta-aineiden toimivuudessa on vasta-ainekohtaisia sekä solulinjakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa selkein tulos voidaan nähdä sileän lihaksen alfa-aktiinin kohdalla rasvakudoksen kantasoluissa, joissa eläinvapaa vasta-aine eläinperäisessä blokkausliuoksessa antoi vahvimman fluoresenssisignaalin. Eläinvapaiden vasta-aineiden käyttö vaatii kuitenkin vielä optimointia sekä solutyyppikohtaisten protokollien laatimista.
Täysin eläinvapaaseen kaupalliseen vasta-ainetuotantoon ei olla vielä lähitulevaisuudessa siirtymässä. Tutkimusten laadukkaamman toistettavuuden sekä Euroopan Unionin laatimien suositusten mukaisesti, tavoitteena on kuitenkin parantaa tutkimuksessa käytettävien vasta-aineiden laatua ja minimoida eläinten käyttöä vasta-aineiden tuotannossa. Vaikuttaa siltä, että vasta-aineiden tuotannossa ja käytössä ollaan siirtymässä eläinperäisten sekä eläinvapaiden menetelmien parhaiden puolien yhdistämiseen sekä vasta-aineiden validoinnin parantamiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]