Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä kielitietoisuudesta

Abstract

Tässä tutkielmassa kartoitettiin varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä kielitietoisuudesta. Kiinnostuksen kohteena oli ensinnäkin se, millaisia määritelmiä opiskelijat antavat kielitietoisuuden käsitteelle ja millaisena he näkevät sen merkityksen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikassa. Toisekseen haluttiin kartoittaa, millaisten tekijöiden opiskelijat näkevät hankaloittavan ja millaisten taas tukevan kielitietoisen pedagogiikan toteuttamista. Kolmannekseen kiinnostuksen kohteena oli myös se, millaisina opiskelijat näkevät omat valmiutensa toteuttaa kielitietoista pedagogiikkaa. Tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Tutkielmaa varten kerättiin aineistoa sähköisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin neljässä Facebook-ryhmässä. Lomakkeeseen vastasi lopulta 16 henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita soveltaen. Kielitietoisuus oli suurimalle osalle vastaajista vähintäänkin osittain tuttu käsite, ja sillä nähtiin olevan merkittävä rooli varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa. Vastauksissa kielitietoisuutta kuvattiin ensinnäkin erilaisina kielellisinä taitoina ja valmiuksina sekä toisekseen konkreettisena toimintana. Kolmannekseen kielitietoisuutta kuvattiin tietoisuutena moninaisuudesta, kielen keskeisestä roolista ihmisen elämässä sekä omasta vuorovaikutuksesta ja kielenkäytöstä. Haasteena vastaajat kokivat toisaalta kielitietoisuuden käsitteen moniulotteisuuden ja toisaalta myös sen, että se saatetaan helposti ymmärtää puutteellisesti tai jopa virheellisesti. Haasteina nostettiin esiin niin ikään puutteet henkilöstön osaamisessa, henkilöstön eriävät asenteet ja arvot, resurssien puute sekä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvät haasteet lasten ja huoltajien kanssa. Kielitietoisen pedagogiikan toteuttamisen tueksi vastaajat kaipasivat tiedon ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia, lisäresursseja, työyhteisön ja sen johdon tukea sekä enemmän monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia. Moni esitti myös toiveen opettajankoulutuksen kehittämisestä siten, että kielitietoisuutta ja siihen kytkeytyviä teemoja käsiteltäisiin opintojen aikana entistäkin enemmän. Osa vastaajista koki valmiutensa toteuttaa kielitietoista pedagogiikkaa puutteellisiksi. Kyseiset vastaajat kokivat, ettei heidän saamansa koulutus ole tarjonnut riittävästi työkaluja kielitietoisen pedagogiikan toteuttamiseen. Suurin osa vastaajista koki valmiutensa kuitenkin hyviksi.