Kiusaamisen kaikuja : Kerronnallinen pitkittäistutkimus elämästä koulukiusaamiskokemuksen jälkeen

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden henkilöiden kertomuksia omasta elämästään, itsestään ja kasvustaan. Aineisto koostuu 11 vuoden aikana kerätyistä tarinoista, joita 8 informanttiani on kertonut minulle etupäässä kirjallisiin haastatteluihin tai vapaamuotoisiin kirjoituspyyntöihin vastaamalla. Tutkimus on laadullinen ja narratiivinen pitkittäistutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia kertomuksia kiusaamisen kohteeksi joutuneet yksilöt voivat elämästään kertoa ja millaisia pitkäaikaisiakin jälkiä kiusaamisen kokemus voi kiusattuihin jättää.

Kertomuksellisuus näkyy aineiston luonteen lisäksi tutkimustuloksissa. Analysoin jokaisen tutkittavan kertomaa ensin narratiivisen, holistis-sisällöllisen analyysin keinoin. Vuosien aikana tuotetusta aineistosta etsitään punainen lanka, ja tutkittavan elämätarina kerrotaan sen keskeisiä sisältöjä korostaen. Käytän apunani <i>position</i> käsitettä, jonka suhteen analysoin aineistoani. Seuraavaksi tarkastelen uudelleen kirjoittamiani kertomuksia narratiivien analyysin avulla. Kertomukset jaetaan holistis-muodolliseen analyysiin pohjautuen karkeasti nouseviin, laskeviin ja tasaisiin tarinoihin sen perusteella, miten kunkin kertomuksen juoni etenee kohti tavoiteltua selviytymistä ja oman elämän päähenkilöksi asemoitumista. Viimeinen – kategoris-sisällöllinen – analyysivaihe tuo julki koetun kiusaamisen välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusattujen näkökulmasta. Seuraukset koskettavat yksilöiden minuutta, mielenterveyttä, tunne-elämää, käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa sekä joissain tapauksissa koko heidän elämänkulkuaan.

Tutkimustulosteni perusteella kiusatuksi joutuminen voi olla henkilöstä riippuen joko positiiviseksi käännettävissä oleva, opettavainen kokemus, tai tuskaa ja esimerkiksi pitkäkestoista masennusta aiheuttava koettelemus. Se voi olla samalle yksilölle myös molempia, sillä vuosien kuluessa kiusaamiskokemukselle annettu asema saattaa muuttua. Tutkimukseni tarinoista suurin osa voidaan luokitella selviytymiskertomuksiksi. Kolmessa tarinassa päähenkilö kadottaa roolinsa ja päätyy seuraamaan elämäänsä ikään kuin sivusta. Yksi heistä luopuu päähenkilön asemansa lisäksi mahdollisuuksista elää omannäköistä elämää säilyttääkseen edes yhden ihmissuhteen muutoin yksinäisessä elämässään.

Kiusatuksi joutuminen kouluaikana voi tutkimukseni perusteella altistaa kiusatuksi asemoitumiselle myöhemminkin; valtaosalla informanteistani on kokemusta systemaattisesta huonosta kohtelusta työpaikalla tai lähisuhteissa. Kiusatuksi uudelleen positioituminen, psyykkiset vaikeudet tai sosiaalisissa tilanteissa koettu epävarmuus eivät kuitenkaan tee elämäntarinasta välttämättä regressiivistä, uhriutumista kuvastavaa kertomusta, vaan yksilön oma toimijuus ja suhtautuminen elämään voivat kääntää koetut esteet selviytymistä kuvaavaksi kamppailuksi – progressiiviseksi tarinaksi.

Echoes of being bullied – a longitudinal narrative study on life stories after the experience of systematic victimization at school

This study examines narratives as told by 8 victims of school bullying. These stories are about self, life and growth, and they were collected from the same informants mostly by written interviews and story requests over a period of 11 years. This qualitative research is narrative and longitudinal, and its aim is to explore what kind of life-stories the victims of school bullying may tell and what sort of instant and long- term consequences victimization may cause.

Narrativity spans the entire research material and the results of this study. All stories are first analyzed by narrative analysis and using the holistic analysis of con- tent to generate the major themes in each story. Thus, the life stories of the narrators are reconstructed by these central themes and contents using positioning theory as a method of analysis. After that the re-written stories are explored by analysis of narrative applying the holistic-form view to identify the plot of each narrative. The plots can be seen as progressive, regressive or stable, depending on one’s coping and positioning as the main character of their own story. Finally, the original stories are examined by categorical-content analysis of narrative as a method to find out the instant and long-term effects of bullying victimization. These consequences include low self-esteem, distorted self-image, mental health issues, emotional difficulties, awkwardness in social relationships and interaction, and in some cases, the whole life career.

According to my findings, victimization may be seen by the victim as an asset and an instructive experience, or it can cause pain and chronic depression, for instance. Depending on the individual, victimization can be both positive and negative force in life; the position given for the victim of bullying may change over the years. Most of the stories in this study can be classified as progressive accounts of survival. In three stories, the subject loses their position as the protagonist of their own story and drifts to the position of a bystander. One of them relinquishes the opportunity to live their own life in order to maintain even one relationship in their otherwise lonely life.

Based on this study, victimization in childhood and youth may lead to victimization also in adulthood: the majority of my informants have experienced systematic mistreatment at workplace or in close relationships in their later life. Re-positioning as a victim in adulthood, suffering psychological problems or experiencing uncertainty in social interaction do not necessarily conduct one’s life-story to a regressive narrative: instead a person’s general attitude and their own agency may turn the story line from struggle to a progressive survival story.