Kiusaamisen kaikuja : Kerronnallinen pitkittäistutkimus elämästä koulukiusaamiskokemuksen jälkeen
Skarp, Suvi (2023)
Skarp, Suvi
Tampereen yliopisto
2023
Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Education and Society
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2847-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2847-4
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden henkilöiden kertomuksia omasta elämästään, itsestään ja kasvustaan. Aineisto koostuu 11 vuoden aikana kerätyistä tarinoista, joita 8 informanttiani on kertonut minulle etupäässä kirjallisiin haastatteluihin tai vapaamuotoisiin kirjoituspyyntöihin vastaamalla. Tutkimus on laadullinen ja narratiivinen pitkittäistutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia kertomuksia kiusaamisen kohteeksi joutuneet yksilöt voivat elämästään kertoa ja millaisia pitkäaikaisiakin jälkiä kiusaamisen kokemus voi kiusattuihin jättää.
Kertomuksellisuus näkyy aineiston luonteen lisäksi tutkimustuloksissa. Analysoin jokaisen tutkittavan kertomaa ensin narratiivisen, holistis-sisällöllisen analyysin keinoin. Vuosien aikana tuotetusta aineistosta etsitään punainen lanka, ja tutkittavan elämätarina kerrotaan sen keskeisiä sisältöjä korostaen. Käytän apunani position käsitettä, jonka suhteen analysoin aineistoani. Seuraavaksi tarkastelen uudelleen kirjoittamiani kertomuksia narratiivien analyysin avulla. Kertomukset jaetaan holistis-muodolliseen analyysiin pohjautuen karkeasti nouseviin, laskeviin ja tasaisiin tarinoihin sen perusteella, miten kunkin kertomuksen juoni etenee kohti tavoiteltua selviytymistä ja oman elämän päähenkilöksi asemoitumista. Viimeinen – kategoris-sisällöllinen – analyysivaihe tuo julki koetun kiusaamisen välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusattujen näkökulmasta. Seuraukset koskettavat yksilöiden minuutta, mielenterveyttä, tunne-elämää, käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa sekä joissain tapauksissa koko heidän elämänkulkuaan.
Tutkimustulosteni perusteella kiusatuksi joutuminen voi olla henkilöstä riippuen joko positiiviseksi käännettävissä oleva, opettavainen kokemus, tai tuskaa ja esimerkiksi pitkäkestoista masennusta aiheuttava koettelemus. Se voi olla samalle yksilölle myös molempia, sillä vuosien kuluessa kiusaamiskokemukselle annettu asema saattaa muuttua. Tutkimukseni tarinoista suurin osa voidaan luokitella selviytymiskertomuksiksi. Kolmessa tarinassa päähenkilö kadottaa roolinsa ja päätyy seuraamaan elämäänsä ikään kuin sivusta. Yksi heistä luopuu päähenkilön asemansa lisäksi mahdollisuuksista elää omannäköistä elämää säilyttääkseen edes yhden ihmissuhteen muutoin yksinäisessä elämässään.
Kiusatuksi joutuminen kouluaikana voi tutkimukseni perusteella altistaa kiusatuksi asemoitumiselle myöhemminkin; valtaosalla informanteistani on kokemusta systemaattisesta huonosta kohtelusta työpaikalla tai lähisuhteissa. Kiusatuksi uudelleen positioituminen, psyykkiset vaikeudet tai sosiaalisissa tilanteissa koettu epävarmuus eivät kuitenkaan tee elämäntarinasta välttämättä regressiivistä, uhriutumista kuvastavaa kertomusta, vaan yksilön oma toimijuus ja suhtautuminen elämään voivat kääntää koetut esteet selviytymistä kuvaavaksi kamppailuksi – progressiiviseksi tarinaksi.
Kertomuksellisuus näkyy aineiston luonteen lisäksi tutkimustuloksissa. Analysoin jokaisen tutkittavan kertomaa ensin narratiivisen, holistis-sisällöllisen analyysin keinoin. Vuosien aikana tuotetusta aineistosta etsitään punainen lanka, ja tutkittavan elämätarina kerrotaan sen keskeisiä sisältöjä korostaen. Käytän apunani position käsitettä, jonka suhteen analysoin aineistoani. Seuraavaksi tarkastelen uudelleen kirjoittamiani kertomuksia narratiivien analyysin avulla. Kertomukset jaetaan holistis-muodolliseen analyysiin pohjautuen karkeasti nouseviin, laskeviin ja tasaisiin tarinoihin sen perusteella, miten kunkin kertomuksen juoni etenee kohti tavoiteltua selviytymistä ja oman elämän päähenkilöksi asemoitumista. Viimeinen – kategoris-sisällöllinen – analyysivaihe tuo julki koetun kiusaamisen välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusattujen näkökulmasta. Seuraukset koskettavat yksilöiden minuutta, mielenterveyttä, tunne-elämää, käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa sekä joissain tapauksissa koko heidän elämänkulkuaan.
Tutkimustulosteni perusteella kiusatuksi joutuminen voi olla henkilöstä riippuen joko positiiviseksi käännettävissä oleva, opettavainen kokemus, tai tuskaa ja esimerkiksi pitkäkestoista masennusta aiheuttava koettelemus. Se voi olla samalle yksilölle myös molempia, sillä vuosien kuluessa kiusaamiskokemukselle annettu asema saattaa muuttua. Tutkimukseni tarinoista suurin osa voidaan luokitella selviytymiskertomuksiksi. Kolmessa tarinassa päähenkilö kadottaa roolinsa ja päätyy seuraamaan elämäänsä ikään kuin sivusta. Yksi heistä luopuu päähenkilön asemansa lisäksi mahdollisuuksista elää omannäköistä elämää säilyttääkseen edes yhden ihmissuhteen muutoin yksinäisessä elämässään.
Kiusatuksi joutuminen kouluaikana voi tutkimukseni perusteella altistaa kiusatuksi asemoitumiselle myöhemminkin; valtaosalla informanteistani on kokemusta systemaattisesta huonosta kohtelusta työpaikalla tai lähisuhteissa. Kiusatuksi uudelleen positioituminen, psyykkiset vaikeudet tai sosiaalisissa tilanteissa koettu epävarmuus eivät kuitenkaan tee elämäntarinasta välttämättä regressiivistä, uhriutumista kuvastavaa kertomusta, vaan yksilön oma toimijuus ja suhtautuminen elämään voivat kääntää koetut esteet selviytymistä kuvaavaksi kamppailuksi – progressiiviseksi tarinaksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4865]