Muunsukupuolisten ajatuksia kielestä ja sukupuoli-identiteetistä
Jalava, Veera (2023)
Jalava, Veera
2023
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304043456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304043456
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten muunsukupuoliseksi identifioituvat informantit kertovat tuovansa esiin sukupuoli-identiteettiään kielen avulla ja miten informantit kokevat ympäristönsä kielellisten valintojen vaikuttavan oman sukupuoli-identiteettinsä rakentumiseen. Aihetta käsitellään kahden muunsukupuoliseksi identifioituvan informantin ajatusten kautta, joita on selvitetty haastattelumenetelmällä.
Teoreettisesti tutkielma edustaa sosiolingvistiikan kolmatta aaltoa, jossa kiinnostuksen kohteena ovat kielen avulla tuotetut sosiaaliset merkitykset sekä identiteetit ja niiden tuottaminen kielen variaaton avulla. Tutkielma nojaa erityisesi kielitietoisuustutkimukseen tarkasteltaessa informanttien käsityksiä heidän omasta kielestään. Lisäksi tutkielmaa ovat vahvasti ohjanneet postmodernin feminismin ja queer-teorian lähtökohdat ja ajatukset.
Tutkimusaineistona on kahden informantin kanssa yhdessä tehty keskustelunomainen fokusparihaastattelu. Haastattelu pidettiin syksyllä 2022 Tampereella, ja se on pituudeltaan 1 tunnin ja 24 minuuttia. Puolistrukturoidussa haastattelussa saatiin esiin informanttien arkisia omakohtaisia kokemuksia sekä laajempia yhteiskunnallisia pohdintoja muunsukupuolisten kielellisestä identiteetistä. Aineisto analysoitiin diskursiivisella otteella aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Aineiston analyysi osoittaa, että molemmat informantit pitävät sukupuolineutraalia kieltä itselleen ainoana luonnollisena tapana käyttää kieltä. Sukupuolineutraalin kielen käyttäminen on ollut heille molemmille tietoinen valinta. Haastateltavat kertovat huomanneensa kielen sukupuolittuneisuuden niin sanaston kuin kieliopin tasolla. Sukupuolineutraali kieli on ainoa informanttien nimeämä kielellinen keino, jolla he kertovat tuovansa sukupuoli-identiteettiään esiin. Lisäksi aineistossa ilmenee, että informanttien mukaan kielellä on merkittävä rooli kohtaamisissa heidän sukupuoli-identiteettinsä näkökulmasta siinä, miten he kokevat tulevansa nähdyksi ja hyväksytyksi omina itsenään. Kielellisillä valinnoilla voidaan esimerkiksi rakentaa luottamusta tai asettaa sukupuoli-identiteetti kyseenalaiseksi.
Aihetta alustavasti laadullisin menetelmin kartoittava tutkimus osoittaa, että kielellinen identiteetti on keskeinen ulottuvuus muunsukupuolisten elämässä. Kahden haastateltavan kokemuksiin ja ajatuksiin perustuva fokushaastattelu kannustaa jatkotutkimuksiin aiheesta, sillä molemmat muunsukupuoliset informantit ovat aktiivisesti pohtineet kielenkäyttöään osana identiteettinsä tuottamista. Informanttien omakohtaisten kokemusten ja ajatusten tarkastelu osoittautui mielekkääksi tutkimuskohteeksi ja fokusparihaastattelu sopivaksi aineistonkeruumenetelmäksi, jota aihepiiriä tutkivissa kysymyksissä kannattaisi hyödyntää myös jatkossa.
Teoreettisesti tutkielma edustaa sosiolingvistiikan kolmatta aaltoa, jossa kiinnostuksen kohteena ovat kielen avulla tuotetut sosiaaliset merkitykset sekä identiteetit ja niiden tuottaminen kielen variaaton avulla. Tutkielma nojaa erityisesi kielitietoisuustutkimukseen tarkasteltaessa informanttien käsityksiä heidän omasta kielestään. Lisäksi tutkielmaa ovat vahvasti ohjanneet postmodernin feminismin ja queer-teorian lähtökohdat ja ajatukset.
Tutkimusaineistona on kahden informantin kanssa yhdessä tehty keskustelunomainen fokusparihaastattelu. Haastattelu pidettiin syksyllä 2022 Tampereella, ja se on pituudeltaan 1 tunnin ja 24 minuuttia. Puolistrukturoidussa haastattelussa saatiin esiin informanttien arkisia omakohtaisia kokemuksia sekä laajempia yhteiskunnallisia pohdintoja muunsukupuolisten kielellisestä identiteetistä. Aineisto analysoitiin diskursiivisella otteella aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Aineiston analyysi osoittaa, että molemmat informantit pitävät sukupuolineutraalia kieltä itselleen ainoana luonnollisena tapana käyttää kieltä. Sukupuolineutraalin kielen käyttäminen on ollut heille molemmille tietoinen valinta. Haastateltavat kertovat huomanneensa kielen sukupuolittuneisuuden niin sanaston kuin kieliopin tasolla. Sukupuolineutraali kieli on ainoa informanttien nimeämä kielellinen keino, jolla he kertovat tuovansa sukupuoli-identiteettiään esiin. Lisäksi aineistossa ilmenee, että informanttien mukaan kielellä on merkittävä rooli kohtaamisissa heidän sukupuoli-identiteettinsä näkökulmasta siinä, miten he kokevat tulevansa nähdyksi ja hyväksytyksi omina itsenään. Kielellisillä valinnoilla voidaan esimerkiksi rakentaa luottamusta tai asettaa sukupuoli-identiteetti kyseenalaiseksi.
Aihetta alustavasti laadullisin menetelmin kartoittava tutkimus osoittaa, että kielellinen identiteetti on keskeinen ulottuvuus muunsukupuolisten elämässä. Kahden haastateltavan kokemuksiin ja ajatuksiin perustuva fokushaastattelu kannustaa jatkotutkimuksiin aiheesta, sillä molemmat muunsukupuoliset informantit ovat aktiivisesti pohtineet kielenkäyttöään osana identiteettinsä tuottamista. Informanttien omakohtaisten kokemusten ja ajatusten tarkastelu osoittautui mielekkääksi tutkimuskohteeksi ja fokusparihaastattelu sopivaksi aineistonkeruumenetelmäksi, jota aihepiiriä tutkivissa kysymyksissä kannattaisi hyödyntää myös jatkossa.