Narrative coherence of people with early Alzheimer´s disease
Hakkarainen, Sonja; Heino, Iida (2023)
2023
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304043446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304043446
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varhaisen Alzheimerin taudin kerronnan koherenssia ja näin lisätä ymmärrystä taudin kielellisistä muutoksista. Alzheimerin taudin tunnetuin oire on muistin heikkeneminen, mutta tautiin kuuluu myös lukuisia muita oireita, kuten kielellisten toimintojen heikkenemistä, joita tiedetään esiintyvän jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa. Kielellisten toimintojen heikkenemisen parempi ymmärtäminen voisi edistää Alzheimerin taudin tunnistamista, diagnosointia sekä puheterapiakuntoutuksen tarpeen tunnistamista. Kerronnan koherenssin muutoksia Alzheimerin taudissa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaista Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden (n=10, iän ka = 75,4) kerronnan koherenssia sarjakuvakerronnassa ja verrattiin tuloksia neurologisesti terveisiin ikääntyneisiin (n=10, iän ka = 70,9). Aineisto muodostui jokaiselta tutkimushenkilöltä nauhoitetusta sarjakuvakerronnan tehtävästä. Kerronnan koherenssia tarkasteltiin kolmen muuttujan avulla: informaatioyksiköt, väärintulkinnat ja sidossanat. Lisäksi Alzheimerin tautia sairastavien ryhmän sisällä tarkasteltiin taustamuuttujien vaikutusta tuloksiin sekä eri koherenssimuuttujien yhteyttä toisiinsa. Taustamuuttujia olivat ikä, koulutus ja MMSE (Mini Mental State Examination) -pisteet. Kerronnan koherenssia mittaavat muuttujat luokiteltiin ja laskettiin tutkimushenkilöiltä kerätyistä puhenäytteistä. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisin ja laadullisin menetelmin.
Alzheimerin tautia sairastavien tuottamat informaatioyksiköt vaihtelivat 2 – 6 välillä, kun terveistä verrokeista jokainen tutkittava tuotti kaikki kuusi informaatioyksikköä ja ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p < ,05). Myös väärintulkintojen määrä erotti ryhmät toisistaan (p < ,05). Alzheimerin tautia sairastavista neljä tuotti väärintulkintoja ja neurologisesti terveet eivät tuottaneet niitä lainkaan. Molemmat ryhmät tuottivat yhtä paljon sidossanoja, mutta neurologisesti terveillä sanojen variaatio oli suurempi kuin Alzheimerin tautia sairastavilla. Ero oli kuitenkin vain tilastollisesti suuntaa antava (p = ,062). Tutkimustulokset osoittavat, että varhaista Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden kerronnan koherenssi oli ryhmätasolla heikompaa verrattuna neurologisesti terveisiin. Alzheimerin tautia sairastavien ryhmänsisäisessä tarkastelussa mikään taustamuuttuja ei selittänyt ryhmänsisäisiä eroja koherenssin muuttujissa tilastollisesti merkitsevästi. Iällä oli kuitenkin tilastollisesti suuntaa antava yhteys (p = ,064) informaatioyksiköiden tuottamisen kanssa. Ryhmänsisäisessä tarkastelussa huomattiin, että informaatioyksiköillä ja väärintulkinnoilla oli negatiivinen korrelaatio (p < ,005).
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaista Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden (n=10, iän ka = 75,4) kerronnan koherenssia sarjakuvakerronnassa ja verrattiin tuloksia neurologisesti terveisiin ikääntyneisiin (n=10, iän ka = 70,9). Aineisto muodostui jokaiselta tutkimushenkilöltä nauhoitetusta sarjakuvakerronnan tehtävästä. Kerronnan koherenssia tarkasteltiin kolmen muuttujan avulla: informaatioyksiköt, väärintulkinnat ja sidossanat. Lisäksi Alzheimerin tautia sairastavien ryhmän sisällä tarkasteltiin taustamuuttujien vaikutusta tuloksiin sekä eri koherenssimuuttujien yhteyttä toisiinsa. Taustamuuttujia olivat ikä, koulutus ja MMSE (Mini Mental State Examination) -pisteet. Kerronnan koherenssia mittaavat muuttujat luokiteltiin ja laskettiin tutkimushenkilöiltä kerätyistä puhenäytteistä. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisin ja laadullisin menetelmin.
Alzheimerin tautia sairastavien tuottamat informaatioyksiköt vaihtelivat 2 – 6 välillä, kun terveistä verrokeista jokainen tutkittava tuotti kaikki kuusi informaatioyksikköä ja ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p < ,05). Myös väärintulkintojen määrä erotti ryhmät toisistaan (p < ,05). Alzheimerin tautia sairastavista neljä tuotti väärintulkintoja ja neurologisesti terveet eivät tuottaneet niitä lainkaan. Molemmat ryhmät tuottivat yhtä paljon sidossanoja, mutta neurologisesti terveillä sanojen variaatio oli suurempi kuin Alzheimerin tautia sairastavilla. Ero oli kuitenkin vain tilastollisesti suuntaa antava (p = ,062). Tutkimustulokset osoittavat, että varhaista Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden kerronnan koherenssi oli ryhmätasolla heikompaa verrattuna neurologisesti terveisiin. Alzheimerin tautia sairastavien ryhmänsisäisessä tarkastelussa mikään taustamuuttuja ei selittänyt ryhmänsisäisiä eroja koherenssin muuttujissa tilastollisesti merkitsevästi. Iällä oli kuitenkin tilastollisesti suuntaa antava yhteys (p = ,064) informaatioyksiköiden tuottamisen kanssa. Ryhmänsisäisessä tarkastelussa huomattiin, että informaatioyksiköillä ja väärintulkinnoilla oli negatiivinen korrelaatio (p < ,005).