Lastenkirjallisuus suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehityksen tukena: Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia
Tiittanen, Josefiina (2023)
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303303344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303303344
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia lastenkirjallisuuden käytöstä suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehityksen tukena. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lastenkirjallisuudella suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehitystä osana suomi toisena kielenä -opetusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti, ja aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä etäyhteyksin. Haastattelukirje julkaistiin kahdessa eri varhaiskasvatuksen opettajien Facebook-ryhmässä loppuvuonna 2022. Haastatteluihin osallistui kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden haastattelut muodostivat tutkimuksen lopullisen aineiston. Haastattelun avulla selvitettiin, miten eri tavoin varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät lastenkirjallisuutta, ja mitä kirjallisia aineistoja he erityisesti liittävät suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehityksen tukemiseen. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla se aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että varhaiskasvatuksen opettajat tukevat suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehitystä käyttämällä monipuolisesti kirjallisuuden eri muotoja. Kirjallisuutta käytetään useilla tavoilla aina aikuislähtöisestä toiminnasta lapsia osallistavaan toimintaan. Tuloksista käy ilmi, että kirjallisuudella tuetaan lapsen sanavaraston kehittymistä, puheen tuottamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielellistä muistia. Kirjallisuuden käyttö linkittyy tulosten mukaan myös pedagogiseen toimintaympäristöön. Kirjallisuus näkyy varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä ja opettajien tekemissä pedagogisissa ratkaisuissa, joilla he pyrkivät mahdollistamaan lapsen suomen kielen oppimisen. Lisäksi opettajat kuvailivat yhdeksi suomen kielen oppimisen tukimenetelmäksi lapsen oman äidinkielen tukemisen kirjallisuudella.
Tutkimus vahvistaa käsitystä lastenkirjallisuuden merkityksestä kielenkehitykselle. Tutkimuksen tulokset tarjoavat ajantasaista ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen soveltuvaa tietoa lastenkirjallisuuden moninaisesta pedagogisesta käytöstä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti, ja aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä etäyhteyksin. Haastattelukirje julkaistiin kahdessa eri varhaiskasvatuksen opettajien Facebook-ryhmässä loppuvuonna 2022. Haastatteluihin osallistui kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden haastattelut muodostivat tutkimuksen lopullisen aineiston. Haastattelun avulla selvitettiin, miten eri tavoin varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät lastenkirjallisuutta, ja mitä kirjallisia aineistoja he erityisesti liittävät suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehityksen tukemiseen. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla se aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että varhaiskasvatuksen opettajat tukevat suomea toisena kielenä opettelevien lasten kielenkehitystä käyttämällä monipuolisesti kirjallisuuden eri muotoja. Kirjallisuutta käytetään useilla tavoilla aina aikuislähtöisestä toiminnasta lapsia osallistavaan toimintaan. Tuloksista käy ilmi, että kirjallisuudella tuetaan lapsen sanavaraston kehittymistä, puheen tuottamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielellistä muistia. Kirjallisuuden käyttö linkittyy tulosten mukaan myös pedagogiseen toimintaympäristöön. Kirjallisuus näkyy varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä ja opettajien tekemissä pedagogisissa ratkaisuissa, joilla he pyrkivät mahdollistamaan lapsen suomen kielen oppimisen. Lisäksi opettajat kuvailivat yhdeksi suomen kielen oppimisen tukimenetelmäksi lapsen oman äidinkielen tukemisen kirjallisuudella.
Tutkimus vahvistaa käsitystä lastenkirjallisuuden merkityksestä kielenkehitykselle. Tutkimuksen tulokset tarjoavat ajantasaista ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen soveltuvaa tietoa lastenkirjallisuuden moninaisesta pedagogisesta käytöstä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetuksessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]