Selkoa selkokielen tutkimuksesta: Selkokielen tutkijoiden näkemyksiä selkokielen tutkimuksesta ja sen suhteesta selkokielen käyttäjiin
Mäkilä, Sini (2023)
Mäkilä, Sini
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303273186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303273186
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa Suomen selkokielen tutkijoiden näkemyksiä ja kokemuksia selkokielestä ja selkokielen tutkimuksesta sekä selvittää selkokielen käyttäjien rooleja selkokielen tutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksessa laaditaan ohjeistukset käyttäjälähtöiseen selkokielen tutkimukseen haastattelujen perusteella. Selkokielen käyttö ja selkokielen tutkimus ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina, mutta selkokielen tutkimuksesta ei vielä toistaiseksi ole paljoa tietoa. Tässä tutkimuksessa pyritään luomaan ajankohtainen katsaus tutkimukseen ja sen tulevaisuuteen selkokielen tutkijoiden näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu selkokielen teoriasta, saavutettavuudesta sekä selkokielen tutkimuksesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää selkokielen tutkijaa. Haastattelut olivat asiantuntijahaastatteluja, joissa tarkasteltiin selkokieltä ja selkokielen tutkimusta tutkijoiden kokemusten ja näkemysten pohjalta. Tutkijat valitsivat esiintyä tutkimuksessa omilla nimillään, sillä anonymisointi olisi ollut haastavaa tutkimuskentän ollessa niin suppea. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti tutkimuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen, tutkimuskokemuksiin sekä käyttäjien rooleihin tutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmä oli sisällönanalyysi.
Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka selkokielen tutkimus on jo edennyt huomattavasti, on tutkimuksessa silti vielä paljon kehitettävää. Alalla ei ole vakiintunutta tutkimusperinnettä tai -käytäntöjä, ja terminologia kaipaa yhteneväisyyttä. Haastatteluaineiston perusteella selkokielen käyttäjillä ei ole selkokielen tutkimuksessa juurikaan muita rooleja kuin tutkimushenkilönä tai tutkimuksen kohteena toimiminen. Selkokielen käyttäjien kanssa toimivien ammattilaisten roolit tutkimuksessa taas olivat yllättävän merkittävät. Myös tutkimuksen saavutettavuudessa selkokielen käyttäjille on vielä puutteita.
Haastatteluaineiston perusteella koottiin yhteen parhaita käytäntöjä käyttäjälähtöiseen selkokielen tutkimukseen. Ohjeistukset vaativat lisätutkimusta ennen täyden luotettavuuden saavuttamista, mutta niitä voidaan käyttää ohjenuorana käyttäjälähtöisessä tutkimuksessa, sillä vastaavia ohjeistuksia ei toistaiseksi ole olemassa. Haastatteluissa kerätty tieto selkokielen tutkimuksesta tarjoaa ajankohtaisen katsauksen tutkimuksen tilanteesta, ja sitä vasten voidaan verrata tutkimuksen kehittymistä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu selkokielen teoriasta, saavutettavuudesta sekä selkokielen tutkimuksesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää selkokielen tutkijaa. Haastattelut olivat asiantuntijahaastatteluja, joissa tarkasteltiin selkokieltä ja selkokielen tutkimusta tutkijoiden kokemusten ja näkemysten pohjalta. Tutkijat valitsivat esiintyä tutkimuksessa omilla nimillään, sillä anonymisointi olisi ollut haastavaa tutkimuskentän ollessa niin suppea. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti tutkimuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen, tutkimuskokemuksiin sekä käyttäjien rooleihin tutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmä oli sisällönanalyysi.
Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka selkokielen tutkimus on jo edennyt huomattavasti, on tutkimuksessa silti vielä paljon kehitettävää. Alalla ei ole vakiintunutta tutkimusperinnettä tai -käytäntöjä, ja terminologia kaipaa yhteneväisyyttä. Haastatteluaineiston perusteella selkokielen käyttäjillä ei ole selkokielen tutkimuksessa juurikaan muita rooleja kuin tutkimushenkilönä tai tutkimuksen kohteena toimiminen. Selkokielen käyttäjien kanssa toimivien ammattilaisten roolit tutkimuksessa taas olivat yllättävän merkittävät. Myös tutkimuksen saavutettavuudessa selkokielen käyttäjille on vielä puutteita.
Haastatteluaineiston perusteella koottiin yhteen parhaita käytäntöjä käyttäjälähtöiseen selkokielen tutkimukseen. Ohjeistukset vaativat lisätutkimusta ennen täyden luotettavuuden saavuttamista, mutta niitä voidaan käyttää ohjenuorana käyttäjälähtöisessä tutkimuksessa, sillä vastaavia ohjeistuksia ei toistaiseksi ole olemassa. Haastatteluissa kerätty tieto selkokielen tutkimuksesta tarjoaa ajankohtaisen katsauksen tutkimuksen tilanteesta, ja sitä vasten voidaan verrata tutkimuksen kehittymistä tulevaisuudessa.