Robottiapurin virkakieli : Tapaustutkimus Maahanmuuttoviraston chatbot-kielestä
Harjunpää, Syksy (2023)
Harjunpää, Syksy
2023
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303223097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303223097
Tiivistelmä
Tutkimukseni on tapaustutkimus Maahanmuuttoviraston asiakasohjeiden kielestä samoja aiheita käsittelevissä chatbot-teksteissä ja verkkoteksteissä. Tutkimuksen aineistona ovat viittä eri hakemustyyppiä koskevat asiakasohjeet sellaisina kuin ne olivat Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla ja chatbotissa keväällä 2021. Lisäksi hyödynnän taustatietona muutamia julkisia blogikirjoituksia Maahanmuuttoviraston chatbotin suunnittelusta. Tutkimukseni luonteen ja aineistoni suppeuden vuoksi tutkimukseni tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan viranomaisten chatbot-kieltä yleensä. Tarkastelen aineistoni tekstejä sana- ja lausetasolla kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta näkökulmasta. Kvantitatiivisessa analyysissa olen hyödyntänyt Kielipankin Mylly-ohjelmaa.
Tutkimuskysymykseni liittävät tutkimukseni virkakieltä koskevaan fennistiseen tekstin- ja tekstilajintutkimukseen. Kysyn, mitkä ovat tutkimassani tapauksessa chatbot-kielelle tyypillisiä piirteitä ja eroaako chatbot-kieli verkkotekstien kielestä. Tarkastelen myös, muistuttaako chatbot-kieli selkokieltä, sillä blogikirjoitusten mukaan chatbot-tekstejä kirjoittivat viranomaiset, joilla on tietoa selkokielestä. Hypoteesini on, että chatbot-tekstit muodostavat oman verkkoteksteistä eroavan tekstilajinsa. Tarkastelen hypoteesini todenmukaisuutta tekstilajianalyysin keinoin. Hyödynnän tässä Vijay K. Bhatian kehittämää mallia.
Analyysini osoittaa, että sekä chatbot-tekstit että verkkotekstit ovat syntaktisesti yksinkertaisia tekstejä, joissa käytetään paljon luetelmiksi muotoiltuja luetteloita. Analyysini mukaan chatbot-kielelle tunnusmerkkisiä piirteitä ovat syntaktinen yksinkertaisuus, lukijan sinuttelu, sanaston toisteisuus ja luetelmien runsas käyttö. Tunnusomaista on myös lukijan tilanteen kartoittaminen lisäkysymyksillä ennen vastauksen antamista, jotta lukijalle voitaisiin tarjota mahdollisimman vähän epärelevanttia informaatiota. Chatbot-kielen ja verkkotekstien kielen keskeinen ero liittyy analyysini mukaan lause- ja virkerakenteisiin: Chatbot-kieli koostuu kokonaisista lauseista ja virkkeistä. Verkkosivujen kieli taas sisältää paljon vaillinaisia lauseita sekä virkemäisiä rakenteita, joissa syntaktisesti irralliset substantiivilausekkeet yhdistetään toisiinsa vain typografisesti. Tämä tekee verkkotekstien kielestä paikoin vaikealukuista ja epäselvää. Analyysini osoittaa myös, että chatbot-ympäristö tarjoaa selkotekstin kannalta hyvät tekniset puitteet. Tutkimani chatbot-tekstit eivät kuitenkaan ole selkokieltä, sillä niissä informaatio on jäsennelty hyvin tiiviiseen muotoon ja niissä nojataan paljon lukijan maailmantietoon.
Tutkimuskysymykseni liittävät tutkimukseni virkakieltä koskevaan fennistiseen tekstin- ja tekstilajintutkimukseen. Kysyn, mitkä ovat tutkimassani tapauksessa chatbot-kielelle tyypillisiä piirteitä ja eroaako chatbot-kieli verkkotekstien kielestä. Tarkastelen myös, muistuttaako chatbot-kieli selkokieltä, sillä blogikirjoitusten mukaan chatbot-tekstejä kirjoittivat viranomaiset, joilla on tietoa selkokielestä. Hypoteesini on, että chatbot-tekstit muodostavat oman verkkoteksteistä eroavan tekstilajinsa. Tarkastelen hypoteesini todenmukaisuutta tekstilajianalyysin keinoin. Hyödynnän tässä Vijay K. Bhatian kehittämää mallia.
Analyysini osoittaa, että sekä chatbot-tekstit että verkkotekstit ovat syntaktisesti yksinkertaisia tekstejä, joissa käytetään paljon luetelmiksi muotoiltuja luetteloita. Analyysini mukaan chatbot-kielelle tunnusmerkkisiä piirteitä ovat syntaktinen yksinkertaisuus, lukijan sinuttelu, sanaston toisteisuus ja luetelmien runsas käyttö. Tunnusomaista on myös lukijan tilanteen kartoittaminen lisäkysymyksillä ennen vastauksen antamista, jotta lukijalle voitaisiin tarjota mahdollisimman vähän epärelevanttia informaatiota. Chatbot-kielen ja verkkotekstien kielen keskeinen ero liittyy analyysini mukaan lause- ja virkerakenteisiin: Chatbot-kieli koostuu kokonaisista lauseista ja virkkeistä. Verkkosivujen kieli taas sisältää paljon vaillinaisia lauseita sekä virkemäisiä rakenteita, joissa syntaktisesti irralliset substantiivilausekkeet yhdistetään toisiinsa vain typografisesti. Tämä tekee verkkotekstien kielestä paikoin vaikealukuista ja epäselvää. Analyysini osoittaa myös, että chatbot-ympäristö tarjoaa selkotekstin kannalta hyvät tekniset puitteet. Tutkimani chatbot-tekstit eivät kuitenkaan ole selkokieltä, sillä niissä informaatio on jäsennelty hyvin tiiviiseen muotoon ja niissä nojataan paljon lukijan maailmantietoon.