Oppimisen johtaminen suuryrityksessä : Henkilöstöpäälliköiden näkemyksiä oppimisen johtamisesta
Tuononen, Ossi (2023)
Tuononen, Ossi
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303233111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303233111
Tiivistelmä
Osaamisrakenne on muuttumassa. Tulevaisuuden megatrendit ja erityisesti kiihtyvä digitalisaatio asettavat yrityksille vaateita kehittää osaamispääomaa tavoilla, jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Samaan aikaan yritykset kilpailevat huippuosaajista, ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet kytkeytyvät vahvasti heidän houkuttelemiseensa sekä sitouttamiseen organisaatioissa. Tarve ymmärtää oppimisen johtamisen malleja sekä niihin kytköksissä olevia ilmiöitä on kiihdyttänyt myös sitä käsittelevää tutkimuskenttää, johon tämä tutkimus kuuluu.
Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee henkilöstöpäällikköjen näkemyksiä oppimisen johtamisesta kotimaisessa suuryrityksessä. Tarkastelun kohteena on myös henkilöstöpäällikköjen näkemykset heidän roolistaan oppimisen johtamisen kokonaisuudessa. Tavoitteena on muodostaa näkemys miltä toimiva oppimisen johtaminen näyttää organisaaton systeemitasolla, ja mikä on henkilöstöpäällikön rooli tässä systeemissä. Haastattelin tutkimusta varten seitsemää henkilöstöpäällikköä, jotka työskentelevät samassa kotimaisessa suuryrityksessä. Haastatteluaineisto on analysoitu systemaattisella sisällönanalyysillä.
Määrittelin oppimisen johtamisen kokonaisuuden näkemykset kolmeen osaan; lähtökohdat, rakenteet ja merkitys. Näiden avulla tarkastelen mitä edellytyksiä organisaatiossa tulee olla oppimisen johtamiselle, mitkä ovat konkreettiset toimet ja rakenteet, joilla käytänteitä ylläpidetään sekä kehitetään sekä mihin asioihin oppimisen johtamisen merkitys tiivistyy. Tutkimustuloksia käsitellessä avaan ilmiöiden systeemisyyttä, eli huolimatta siitä, että ne ovat jaoteltuna kolmeen, ovat ne väistämättä vuorovaikutuksellisessa yhteydessä toisiinsa. Henkilöstöpäälliköt ovat merkittävässä asemassa oppimisen johtamisessa. Tuloksissa se näyttäytyi osaamisdialogin ja yhteistyön, oppimisen johtamisen prosessien suunnittelun ja toimivuuden arvioinnin sekä oppimisen asiantuntijan roolien kautta.
Tämä tutkimus tuo tuoreen näkökulman oppimisen johtamisen tutkimuskentälle tarkastelemalla samaan aikaan oppimisen johtamista kokonaisuutena sekä henkilöstöpäällikön roolia siinnä suomalaisen suuryrityksen kontekstissa. Oppimisen johtamisen kompleksisuus näkyi tuloksissa. Esimerkiksi toimiva oppimisen johtamisen rakenne voi tuottaa tulosta. Oppimisesta saadulla tuloksellisuudella voidaan osoittaa sen merkityksellisyys organisaatiolle. Oppimisen ja sen johtamisen merkityksellisyydellä on taas mahdollisuus vahvistaa organisaation lähtökohtia oppimisen johtamiselle. Vankat lähtökohdat edesauttavat uusien rakenteiden luomista. Toisena merkittävänä johtopäätöksenä on henkilöstöpäällikön erityinen rooli, joka sitoutuu moniin oppimisen johtamisen ydinilmiöihin.
Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee henkilöstöpäällikköjen näkemyksiä oppimisen johtamisesta kotimaisessa suuryrityksessä. Tarkastelun kohteena on myös henkilöstöpäällikköjen näkemykset heidän roolistaan oppimisen johtamisen kokonaisuudessa. Tavoitteena on muodostaa näkemys miltä toimiva oppimisen johtaminen näyttää organisaaton systeemitasolla, ja mikä on henkilöstöpäällikön rooli tässä systeemissä. Haastattelin tutkimusta varten seitsemää henkilöstöpäällikköä, jotka työskentelevät samassa kotimaisessa suuryrityksessä. Haastatteluaineisto on analysoitu systemaattisella sisällönanalyysillä.
Määrittelin oppimisen johtamisen kokonaisuuden näkemykset kolmeen osaan; lähtökohdat, rakenteet ja merkitys. Näiden avulla tarkastelen mitä edellytyksiä organisaatiossa tulee olla oppimisen johtamiselle, mitkä ovat konkreettiset toimet ja rakenteet, joilla käytänteitä ylläpidetään sekä kehitetään sekä mihin asioihin oppimisen johtamisen merkitys tiivistyy. Tutkimustuloksia käsitellessä avaan ilmiöiden systeemisyyttä, eli huolimatta siitä, että ne ovat jaoteltuna kolmeen, ovat ne väistämättä vuorovaikutuksellisessa yhteydessä toisiinsa. Henkilöstöpäälliköt ovat merkittävässä asemassa oppimisen johtamisessa. Tuloksissa se näyttäytyi osaamisdialogin ja yhteistyön, oppimisen johtamisen prosessien suunnittelun ja toimivuuden arvioinnin sekä oppimisen asiantuntijan roolien kautta.
Tämä tutkimus tuo tuoreen näkökulman oppimisen johtamisen tutkimuskentälle tarkastelemalla samaan aikaan oppimisen johtamista kokonaisuutena sekä henkilöstöpäällikön roolia siinnä suomalaisen suuryrityksen kontekstissa. Oppimisen johtamisen kompleksisuus näkyi tuloksissa. Esimerkiksi toimiva oppimisen johtamisen rakenne voi tuottaa tulosta. Oppimisesta saadulla tuloksellisuudella voidaan osoittaa sen merkityksellisyys organisaatiolle. Oppimisen ja sen johtamisen merkityksellisyydellä on taas mahdollisuus vahvistaa organisaation lähtökohtia oppimisen johtamiselle. Vankat lähtökohdat edesauttavat uusien rakenteiden luomista. Toisena merkittävänä johtopäätöksenä on henkilöstöpäällikön erityinen rooli, joka sitoutuu moniin oppimisen johtamisen ydinilmiöihin.