Perheen ja työn yhteensovittaminen arjessa : Laadullinen analyysi asiantuntijatyötä tekevistä naisista
Juusola, Henna (2023)
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303213047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303213047
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa asiantuntijatyötä tekevien naisten kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta arjen näkökulmasta. Suomessa naiset kokevat painetta niin kokopäivätyön tekemiseen kuin perheen perustamiseen. Perheen ja työn yhteensovittamisen haasteita paikantamalla ja käytäntöjä kehittämällä voidaan saada nämä kaksi yhteiskunnallisesti tärkeää elämän osa-aluetta sopimaan paremmin yhteen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu perhetutkimuksen, työelämän tutkimuksen ja arjen tutkimuksen ympärille. Määrittelen perheen ja arjen konstruktionistisen näkökulman kautta toiminnassa ja vuorovaikutuksessa rakentuviksi. Kuvaan naisten siirtymistä osaksi työmarkkinoita Suomessa sellaisena historiallisena muutoksena, jolla on edelleen vaikutusta perheen sisäiseen työnjakoon arjessa. Asiantuntijatyö taas määrittyy tutkielmassa intensiiviseksi ja kuormittavaksi, mutta samalla tärkeänä pidetyksi ja joustavaksi työksi.
Vastaan tutkielman empiirisessä osiossa laadullisen sisällönanalyysin avulla kahteen tutkimuskysymykseen: 1) miten haastateltujen kuvailemat asiantuntijatyön piirteet heijastuvat työn ja perheen yhteensovittamiseen? ja 2) millaiseksi haastateltujen arki kuvastuu Felskin (2000) määrittelemien arjen ulottuvuuksien läpi tarkasteltuna? Aineistona käytän vuonna 2015 Tampereen yliopiston FlexLife-hankkeessa kerättyä laajaa haastatteluaineistoa, josta analyysiin olen valinnut seitsemän naista, joilla on alaikäisiä lapsia. Aineisto määrittyy haastateltujen koulutustason, työmarkkina-aseman ja arjen kuvausten perusteella varsin keskiluokkaiseksi.
Aineiston perusteella asiantuntijatyö sekä haastaa että edistää perheen ja työn yhteensovittamista. Haastetta arkeen tuovat työn sisällöllinen kuormittavuus sekä vapaa-ajalle valuva työ. Myös työn vahva sidosteisuus haastaa asiantuntijoiden ajanhallintaa. Toisaalta työn joustavuus ja mahdollisuus osittaisiin työajan lyhennyksiin tukevat haastateltujen arjen sujuvuutta. Haastatellut reflektoivat työntekoaan suhteessa keskiluokkaiseen työn eetokseen, jonka mukaan työ määrittyy intohimon kohteeksi ja itseilmaisun keinoksi.
Toisen tutkimuskysymyksen tulokset jaan viiteen arjen ulottuvuuteen, joita ovat ajallisuus, kodintuntu, modaalisuus, sukupuolitapaisuus sekä yhteiskunnan ja yksilön rytmit. Haastatellut naiset kertovat olevansa päävastuussa perheen arjen sujuvuudesta, eli he tekevät suurimman osan arjen hallinnassa vält-tämättömästä metatyöstä. Arkisilla valinnoillaan haastatellut vastaavat keskiluokkaisen arjen normiin, jossa kiire nähdään tehokkuuden ja aikaansaamisen myötä tietynlaisena statussymbolina. Työn ja perheen välillä on haastateltujen elämässä hankausta, mutta yleisesti arki koetaan miellyttäväksi kokoelmaksi omia tietoisesti valittuja ajankäytön kohteita.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu perhetutkimuksen, työelämän tutkimuksen ja arjen tutkimuksen ympärille. Määrittelen perheen ja arjen konstruktionistisen näkökulman kautta toiminnassa ja vuorovaikutuksessa rakentuviksi. Kuvaan naisten siirtymistä osaksi työmarkkinoita Suomessa sellaisena historiallisena muutoksena, jolla on edelleen vaikutusta perheen sisäiseen työnjakoon arjessa. Asiantuntijatyö taas määrittyy tutkielmassa intensiiviseksi ja kuormittavaksi, mutta samalla tärkeänä pidetyksi ja joustavaksi työksi.
Vastaan tutkielman empiirisessä osiossa laadullisen sisällönanalyysin avulla kahteen tutkimuskysymykseen: 1) miten haastateltujen kuvailemat asiantuntijatyön piirteet heijastuvat työn ja perheen yhteensovittamiseen? ja 2) millaiseksi haastateltujen arki kuvastuu Felskin (2000) määrittelemien arjen ulottuvuuksien läpi tarkasteltuna? Aineistona käytän vuonna 2015 Tampereen yliopiston FlexLife-hankkeessa kerättyä laajaa haastatteluaineistoa, josta analyysiin olen valinnut seitsemän naista, joilla on alaikäisiä lapsia. Aineisto määrittyy haastateltujen koulutustason, työmarkkina-aseman ja arjen kuvausten perusteella varsin keskiluokkaiseksi.
Aineiston perusteella asiantuntijatyö sekä haastaa että edistää perheen ja työn yhteensovittamista. Haastetta arkeen tuovat työn sisällöllinen kuormittavuus sekä vapaa-ajalle valuva työ. Myös työn vahva sidosteisuus haastaa asiantuntijoiden ajanhallintaa. Toisaalta työn joustavuus ja mahdollisuus osittaisiin työajan lyhennyksiin tukevat haastateltujen arjen sujuvuutta. Haastatellut reflektoivat työntekoaan suhteessa keskiluokkaiseen työn eetokseen, jonka mukaan työ määrittyy intohimon kohteeksi ja itseilmaisun keinoksi.
Toisen tutkimuskysymyksen tulokset jaan viiteen arjen ulottuvuuteen, joita ovat ajallisuus, kodintuntu, modaalisuus, sukupuolitapaisuus sekä yhteiskunnan ja yksilön rytmit. Haastatellut naiset kertovat olevansa päävastuussa perheen arjen sujuvuudesta, eli he tekevät suurimman osan arjen hallinnassa vält-tämättömästä metatyöstä. Arkisilla valinnoillaan haastatellut vastaavat keskiluokkaisen arjen normiin, jossa kiire nähdään tehokkuuden ja aikaansaamisen myötä tietynlaisena statussymbolina. Työn ja perheen välillä on haastateltujen elämässä hankausta, mutta yleisesti arki koetaan miellyttäväksi kokoelmaksi omia tietoisesti valittuja ajankäytön kohteita.