MES-järjestelmän käyttöönottoon liittyvän tuotantohäiriön minimointi ennakoivalla suunnittelulla
Tuupanen, Simo (2023)
Tuupanen, Simo
2023
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303213054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303213054
Tiivistelmä
Yritykset ovat ottaneet käyttöön ja kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmiään ja automaatiotason järjestelmiä, mutta niiden välisestä kommunikaatiosta huolehtivia tuotannonohjausjärjestelmiä (manufacturing execution systems, MES) on otettu harvemmin käyttöön. Asiakasvaatimusten kasvaessa tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin yhä oleellisempaa kilpailukyvyn varmistamiseksi.
MES-järjestelmien käyttöönottoprojektit epäonnistuvat hyvin usein. Projektit ovat hyvin monimutkaisia, kalliita ja aikaa vieviä. Käyttöönottoprojekteja ei tule lähestyä ainoastaan teknologisesta näkökulmasta, vaan myös inhimilliset ja organisatoriset tekijät on otettava huomioon. Käyttöönottoprojekteissa muutetaan valmistavan yrityksen ydintoimintojen prosesseja, minkä vuoksi muutoksenhallinta on erityisen tärkeää teknologisten tekijöiden ohella. Vaikka kirjallisuudessa on tunnistettu useita eri käyttöönoton menestystekijöitä, ovat projektit kuitenkin aina ainutlaatuisia.
Tässä tapaustutkimuksessa pyrittiin selvittämään kyselyn avulla kohdeyrityksen työntekijöiden ennakkoluulot ja toiveet uuden MES-järjestelmän suhteen. Työssä pyrittiin selvittämään MES-projektin tila teemahaastatteluilla sekä tunnistamaan tuotannon prosesseissa tapahtuvat muutokset useiden havainnointikertojen avulla. Työ painottuu käyttöönottovaiheeseen, sillä järjestelmä oli jo valittu ennen tämän työn aloittamista ja se oli tarkoitus ottaa käyttöön sellaisenaan standardimallisena, minkä vuoksi havainnoinnilla tapahtuneen tuotantoprosessien tarkastelun merkitys korostuu.
Empiriaosuuden tuloksia peilattiin erityisesti kirjallisuudessa tunnistettuihin käyttöönoton menestystekijöihin huomioiden teknologisten tekijöiden lisäksi inhimilliset ja organisatoriset tekijät. Näiden perusteella kyettiin tunnistamaan mitkä menestystekijät toteutuvat kohdeyrityksen projektissa ja mitkä eivät. Strategisista menestystekijöistä kohdeyrityksen MES-projektissa toteutuu ylimmän johdon tuki, muutosvalmis organisaatiokulttuuri, käyttöönottostrategia, selvät tavoitteet ja modulaarisen järjestelmän valinta. Taktisen tason toteutuneita menestystekijöitä olivat kouluttaminen, tiedottaminen, laaja osallistaminen, käyttöönoton ajoitus, ohjausryhmän käyttö, ulkopuolisen konsultin käyttö, war-roomin perustaminen sekä pilottikäyttöönotto. Suurimmat, strategiset ongelmat, olivat puutteellinen järjestelmän valintaprosessi ja standardimallisen järjestelmän räätälöinti. Ongelmallisena koettiin myös järjestelmätoimittajan asiakaslähtöisyyden puute ja heikko tietämys järjestelmästä. Näiden ongelmien alkulähteenä voidaan pitää sitä, että käyttöönotettava järjestelmäversio on hiljattain julkaistu, eikä sitä ole otettu käyttöön kohdeyrityksen tapaisessa korkean automaatiotason ympäristössä. Lisäksi uusi järjestelmäversio on kehitetty vanhan version ”päälle”, minkä vuoksi kohdeyrityksen avainkäyttäjien on opeteltava käyttämään molempia järjestelmäversioita ja ymmärrettävä kumman järjestelmäversion mukaan järjestelmä todellisuudessa toimii eri järjestelmäosissa. Kuitenkin myös kohdeyrityksen sisäinen kommunikaatio osoittautui kehityskohteeksi ja koulutuksissa on pyrittävä siirtymään käytännössä tapahtuviin koulutuksiin luentomaisten koulutusten sijaan.
Pitkälle räätälöidyn nykyisen MES-järjestelmän korvaaminen uudella standardimallisella MES-järjestelmällä aiheuttaa useissa kohdeyrityksen tuotannon toiminnoissa ylimääräistä ja päällekkäistä työtä tulevaisuudessa. Lisäksi uusi järjestelmä vie päätäntävaltaa kentältä, vaatii enemmän käyttäjiltä raportointia ja vähentää tiedon läpinäkyvyyttä tietyille tuotannon toiminnoille. Kohdeyrityksen johdon on hyvä tiedostaa nämä ennalta, jotta muutoksenhallinta olisi proaktiivista.
MES-järjestelmien käyttöönottoprojektit epäonnistuvat hyvin usein. Projektit ovat hyvin monimutkaisia, kalliita ja aikaa vieviä. Käyttöönottoprojekteja ei tule lähestyä ainoastaan teknologisesta näkökulmasta, vaan myös inhimilliset ja organisatoriset tekijät on otettava huomioon. Käyttöönottoprojekteissa muutetaan valmistavan yrityksen ydintoimintojen prosesseja, minkä vuoksi muutoksenhallinta on erityisen tärkeää teknologisten tekijöiden ohella. Vaikka kirjallisuudessa on tunnistettu useita eri käyttöönoton menestystekijöitä, ovat projektit kuitenkin aina ainutlaatuisia.
Tässä tapaustutkimuksessa pyrittiin selvittämään kyselyn avulla kohdeyrityksen työntekijöiden ennakkoluulot ja toiveet uuden MES-järjestelmän suhteen. Työssä pyrittiin selvittämään MES-projektin tila teemahaastatteluilla sekä tunnistamaan tuotannon prosesseissa tapahtuvat muutokset useiden havainnointikertojen avulla. Työ painottuu käyttöönottovaiheeseen, sillä järjestelmä oli jo valittu ennen tämän työn aloittamista ja se oli tarkoitus ottaa käyttöön sellaisenaan standardimallisena, minkä vuoksi havainnoinnilla tapahtuneen tuotantoprosessien tarkastelun merkitys korostuu.
Empiriaosuuden tuloksia peilattiin erityisesti kirjallisuudessa tunnistettuihin käyttöönoton menestystekijöihin huomioiden teknologisten tekijöiden lisäksi inhimilliset ja organisatoriset tekijät. Näiden perusteella kyettiin tunnistamaan mitkä menestystekijät toteutuvat kohdeyrityksen projektissa ja mitkä eivät. Strategisista menestystekijöistä kohdeyrityksen MES-projektissa toteutuu ylimmän johdon tuki, muutosvalmis organisaatiokulttuuri, käyttöönottostrategia, selvät tavoitteet ja modulaarisen järjestelmän valinta. Taktisen tason toteutuneita menestystekijöitä olivat kouluttaminen, tiedottaminen, laaja osallistaminen, käyttöönoton ajoitus, ohjausryhmän käyttö, ulkopuolisen konsultin käyttö, war-roomin perustaminen sekä pilottikäyttöönotto. Suurimmat, strategiset ongelmat, olivat puutteellinen järjestelmän valintaprosessi ja standardimallisen järjestelmän räätälöinti. Ongelmallisena koettiin myös järjestelmätoimittajan asiakaslähtöisyyden puute ja heikko tietämys järjestelmästä. Näiden ongelmien alkulähteenä voidaan pitää sitä, että käyttöönotettava järjestelmäversio on hiljattain julkaistu, eikä sitä ole otettu käyttöön kohdeyrityksen tapaisessa korkean automaatiotason ympäristössä. Lisäksi uusi järjestelmäversio on kehitetty vanhan version ”päälle”, minkä vuoksi kohdeyrityksen avainkäyttäjien on opeteltava käyttämään molempia järjestelmäversioita ja ymmärrettävä kumman järjestelmäversion mukaan järjestelmä todellisuudessa toimii eri järjestelmäosissa. Kuitenkin myös kohdeyrityksen sisäinen kommunikaatio osoittautui kehityskohteeksi ja koulutuksissa on pyrittävä siirtymään käytännössä tapahtuviin koulutuksiin luentomaisten koulutusten sijaan.
Pitkälle räätälöidyn nykyisen MES-järjestelmän korvaaminen uudella standardimallisella MES-järjestelmällä aiheuttaa useissa kohdeyrityksen tuotannon toiminnoissa ylimääräistä ja päällekkäistä työtä tulevaisuudessa. Lisäksi uusi järjestelmä vie päätäntävaltaa kentältä, vaatii enemmän käyttäjiltä raportointia ja vähentää tiedon läpinäkyvyyttä tietyille tuotannon toiminnoille. Kohdeyrityksen johdon on hyvä tiedostaa nämä ennalta, jotta muutoksenhallinta olisi proaktiivista.