"Suurimmat gangsterit pitää täällä virkapukua": Poliisin representaatio suomalaisessa rap-lyriikassa
Rantanen, Hanna (2023)
Rantanen, Hanna
2023
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303203029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303203029
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan poliisin representaatioita suomalaisessa rap-lyriikassa, ja niitä suhteutetaan laajemmin kirjallisuuden perinteessä esiintyviin tapoihin esittää poliisia. Kohdeaineistona on kaksi räpin underground-lajiin kuuluvaa kappaletta: Steen1:n kappale ”100 % vihaa ja väkivaltaa” (2004) ja Poliisi artistiyhtymän kappale ”Donitsei” (2021). Lyriikoiden poliisikuvaus eroaa merkittävästi poliisin luotettavasta ja arvostetusta julkisuuskuvasta. Tutkielma tarkastelee erityisesti aineiston parodioivaa ja halventavaa tapa kuvata poliisia. Kohdeaineistoissa kritisoidaan poliisin valta-aseman väärinkäyttöä, lakien venyttämistä, tarpeettoman väkivallan käyttämistä ja työtehtävistä luistamista.
Tutkielman teoreettisena taustana on sosiologinen tutkimus suomalaisesta hip hop -kulttuurista, minkä avulla todetaan, että räpin underground-laji on merkittävä alusta poliisikriittisen räpin tuottamiseen. Stuart Hallin representaatioteorian avulla osoitetaan, miten kulttuurillisesti jaetut käsitykset poliisista rakentuvat. Rikos- ja poliisiromaanien teorioiden pohjalta määritellään tutkielman kannalta olennaiset poliisityypit: klassinen tyyppi ja kovistyyppi. Tutkielmassa arvioidaan, voidaanko näitä kirjallisuudessa yleisesti tunnistettuja tyyppejä suhteuttaa myös suomalaisen rap-lyriikan poliisikuvauksiin.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että poliisin representaatioissa voidaan nähdä yhtäläisiä kuvauksia poliisiromaanien ja suomalaisen rap-lyriikan välillä. Kohdeaineistojen ajallisesta etäisyydestä huolimatta suoma-laisessa rap-lyriikassa voidaan tunnistaa poliisikritiikki yhdeksi yleiseksi teemaksi. Molemmat kappaleet kritisoivat erityisesti poliisin valta-aseman väärinkäyttöä, joka ilmenee lakien rikkomisena ja jopa korruptiona poliisiorganisaatiossa. Toisaalta poliisin asema yhteiskunnassa ei ole yksiselitteinen. Työlle on luon-teenomaista moraalikysymysten jatkuva puntaroiminen. Työ vaatii välillä rikollismaailmaan soluttautumista ja lakien venyttämistä, joka voidaan nähdä oikeutettuna, jos sen motiivina on rikoksien estäminen. Loppujen lopuksi kansalainen ei voi tehdä muuta, kuin luottaa poliisin harkintakykyyn.
Tutkielman teoreettisena taustana on sosiologinen tutkimus suomalaisesta hip hop -kulttuurista, minkä avulla todetaan, että räpin underground-laji on merkittävä alusta poliisikriittisen räpin tuottamiseen. Stuart Hallin representaatioteorian avulla osoitetaan, miten kulttuurillisesti jaetut käsitykset poliisista rakentuvat. Rikos- ja poliisiromaanien teorioiden pohjalta määritellään tutkielman kannalta olennaiset poliisityypit: klassinen tyyppi ja kovistyyppi. Tutkielmassa arvioidaan, voidaanko näitä kirjallisuudessa yleisesti tunnistettuja tyyppejä suhteuttaa myös suomalaisen rap-lyriikan poliisikuvauksiin.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että poliisin representaatioissa voidaan nähdä yhtäläisiä kuvauksia poliisiromaanien ja suomalaisen rap-lyriikan välillä. Kohdeaineistojen ajallisesta etäisyydestä huolimatta suoma-laisessa rap-lyriikassa voidaan tunnistaa poliisikritiikki yhdeksi yleiseksi teemaksi. Molemmat kappaleet kritisoivat erityisesti poliisin valta-aseman väärinkäyttöä, joka ilmenee lakien rikkomisena ja jopa korruptiona poliisiorganisaatiossa. Toisaalta poliisin asema yhteiskunnassa ei ole yksiselitteinen. Työlle on luon-teenomaista moraalikysymysten jatkuva puntaroiminen. Työ vaatii välillä rikollismaailmaan soluttautumista ja lakien venyttämistä, joka voidaan nähdä oikeutettuna, jos sen motiivina on rikoksien estäminen. Loppujen lopuksi kansalainen ei voi tehdä muuta, kuin luottaa poliisin harkintakykyyn.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]