Sähköverkkoyhtiöiden sääntely
Wester, Annika (2023)
2023
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303092859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303092859
Tiivistelmä
Suomessa sähköverkkoyhtiöt toimivat alueellisina luonnollisina monopoleina, sillä ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa useampaa sähköverkkoa samalle alueelle. Luonnolliset monopolit eivät kohtaa toiminnassaan kilpailua markkinoiden luonteen vuoksi, mikä johtaa usein ylisuureen tuottajan ylijäämään kuluttajan kustannuksella. Tämän takia sääntelyviranomaisen puuttuminen luonnollisen monopolin markkinoihin on usein perusteltua.
Suomessa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Tässä työssä tutkitaan sitä, millaisia menetelmiä Energiavirasto käyttää sähköverkkoyhtiöiden toiminnan ja hinnoittelun valvomiseen. Lisäksi pohditaan sitä, millaisia vaikutuksia Energiaviraston toteuttamalla sääntelyllä on yhteiskunnassa ja millaisia tulevaisuuden haasteita sähköverkkoyhtiöt kohtaavat. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena.
Energiaviraston sääntelyn tarkoituksena on valvoa kuluttajien oikeuksien toteutumista sähkönsiirtomarkkinoilla. Sähköverkkoyhtiöiden sääntely perustuu yhtiökohtaiseen kohtuullisen tuoton tasoon, eli verkkoyhtiöille asetettuun ylärajaan siitä, paljonko ne saavat kerätä voittoa verrattuna verkkotoiminnasta koituviin kustannuksiin. Kohtuullisen tuoton taso asetetaan WACC-mallia käyttäen niin, että toimintaan sitoutuneesta pääomasta lasketaan yhtiökohtaisesti tietty sallittu tuottoraja. Mikäli verkkoyhtiö tuottaa yli tai ali tämän sallitun tuoton rajan valvontakauden aikana, tulee sen tasoittaa ali- tai ylijäämä seuraavalla valvontajaksolla.
Energiaviraston vastuulla on myös pitää huolta siitä, että sähkön toimitusvarmuus säilyy myös tulevaisuudessa yhteiskunnan kohdatessa erilaisia verkkoja kuormittavia haasteita kuten kaupungistuminen ja haja-asutusalueiden tyhjentyminen, ilmastonmuutoksen tuomat rajut säämuutokset ja -ilmiöt sekä sähkön tuotannon rakenteen muuttuminen. Näihin haasteisiin Energiavirasto pyrkii vastaamaan erilaisilla toimintaa tehostavilla kannustimilla. Tällaisia kannustimia ovat esimerkiksi tehokkuus-, laatu- tai innovaatiokannustimet. Kannustimien tarkoituksena on pitää huolta, että luonnollinen monopoli toimii tehokkaasti ja varmistaa toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus myös tulevaisuudessa.
Energiaviraston sääntelytoiminnan vaikutukset yhteiskunnassa eivät ole olleet täysin tarkoituksenmukaisia ja onnistuneita, ja sääntelytoiminta onkin saanut kritiikkiä. Sähkönsiirron hinnat ovat olleet viime vuosina korkeat, ja Energiavirastoa on kritisoitu siitä, että yhtiöiden sallittua tuottoastetta on pidetty liian korkeana mikä on johtanut ylisuuriin hinnankorotuksiin. Tuottajan ylijäämä on jäänyt liian suureksi kuluttajien hävitessä. Sääntelytoiminnan vaikutuksia pyritään korjaamaan tekemällä muutoksia valvontamenetelmiin seuraaville valvontakausille, mutta muutoksien vaikutukset ovat usein nähtävissä vasta useiden vuosien päästä niiden täytäntöönpanosta.
Suomessa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Tässä työssä tutkitaan sitä, millaisia menetelmiä Energiavirasto käyttää sähköverkkoyhtiöiden toiminnan ja hinnoittelun valvomiseen. Lisäksi pohditaan sitä, millaisia vaikutuksia Energiaviraston toteuttamalla sääntelyllä on yhteiskunnassa ja millaisia tulevaisuuden haasteita sähköverkkoyhtiöt kohtaavat. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena.
Energiaviraston sääntelyn tarkoituksena on valvoa kuluttajien oikeuksien toteutumista sähkönsiirtomarkkinoilla. Sähköverkkoyhtiöiden sääntely perustuu yhtiökohtaiseen kohtuullisen tuoton tasoon, eli verkkoyhtiöille asetettuun ylärajaan siitä, paljonko ne saavat kerätä voittoa verrattuna verkkotoiminnasta koituviin kustannuksiin. Kohtuullisen tuoton taso asetetaan WACC-mallia käyttäen niin, että toimintaan sitoutuneesta pääomasta lasketaan yhtiökohtaisesti tietty sallittu tuottoraja. Mikäli verkkoyhtiö tuottaa yli tai ali tämän sallitun tuoton rajan valvontakauden aikana, tulee sen tasoittaa ali- tai ylijäämä seuraavalla valvontajaksolla.
Energiaviraston vastuulla on myös pitää huolta siitä, että sähkön toimitusvarmuus säilyy myös tulevaisuudessa yhteiskunnan kohdatessa erilaisia verkkoja kuormittavia haasteita kuten kaupungistuminen ja haja-asutusalueiden tyhjentyminen, ilmastonmuutoksen tuomat rajut säämuutokset ja -ilmiöt sekä sähkön tuotannon rakenteen muuttuminen. Näihin haasteisiin Energiavirasto pyrkii vastaamaan erilaisilla toimintaa tehostavilla kannustimilla. Tällaisia kannustimia ovat esimerkiksi tehokkuus-, laatu- tai innovaatiokannustimet. Kannustimien tarkoituksena on pitää huolta, että luonnollinen monopoli toimii tehokkaasti ja varmistaa toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus myös tulevaisuudessa.
Energiaviraston sääntelytoiminnan vaikutukset yhteiskunnassa eivät ole olleet täysin tarkoituksenmukaisia ja onnistuneita, ja sääntelytoiminta onkin saanut kritiikkiä. Sähkönsiirron hinnat ovat olleet viime vuosina korkeat, ja Energiavirastoa on kritisoitu siitä, että yhtiöiden sallittua tuottoastetta on pidetty liian korkeana mikä on johtanut ylisuuriin hinnankorotuksiin. Tuottajan ylijäämä on jäänyt liian suureksi kuluttajien hävitessä. Sääntelytoiminnan vaikutuksia pyritään korjaamaan tekemällä muutoksia valvontamenetelmiin seuraaville valvontakausille, mutta muutoksien vaikutukset ovat usein nähtävissä vasta useiden vuosien päästä niiden täytäntöönpanosta.