In the Eye of the Beholder : Processing, use, and attitudes towards (non-)sexist language in a second language
Sánchez-Torres, Mónica (2023)
Sánchez-Torres, Mónica
Tampere University
2023
Kielten tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Language Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2806-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2806-1
Kuvaus
Cotutelle -yhteisväitöskirja
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on tutkia toisen kielen (L2) käyttäjien seksististä ja ei-seksististä kieltä). Tutkimus keskittyy erityisesti Iberian espanjan (kieli, jossa on kieliopilliset suvut) ja suomen (kieli, jossa ei ole kieliopillisia sukuja) natiivipuhujien (L1) seksistisen ja ei-seksistisen kielen käyttööön ja prosessointiin sekä asenteisiin englannissa (kieli, jossa on nimellinen suku). Työn keskeiset tutkimusmetodit ovat silmänliikekamera ja kyselylomake.
Silmänliikekameratutkimuksella analysoidaan osallistujien L1:n ja sukupuolen roolia seksistisen ja ei-seksistisen kielen prosessoinnissa. Työn teoriataustan muodostavat kielellisen relativismin teoria, jonka mukaan kieli vaikuttaa sen puhujan maailmankuvaan ja kognitioon, sekä ‘eye-mind’-hypoteesi, jonka mukaan silmänliikkeet ovat välitöntä seurausta lukijan sen hetkellisistä prosessoinnin tarpeista (Henderson & Ferreira, 1990, Just & Carpenter, 1980, Reali et al., 2014, Reichle, Pollatsek, Fisher, & Rayner, 1998). Silmänliikekamera tallentaa fiksaatioita ja paluukertoja, joita analysoidaan monimuuttujamenetelmällä (ANOVA). Otoskoko on 42 osallistujaa; kaikki opiskelevat englannin kieltä yliopistossa. Heistä 22 (6 miestä, 16 naista) on natiiveja espanjan puhujia, 20 (7 miestä, 13 naista) puolestaan natiiveja suomen puhujia.
Kyselylomakkeella kartoitetaan kielenkäyttöä sekä asenteita L2:n (ei-)seksististä kielenkäyttöä kohtaan. Kvantitatiivinen data analysoidaan y2-testillä ja kvalitatiivinen induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselylomakkeen otoskoko on 327 osallistujaa, jotka täyttävät samat tutkimusehdot kuin silmänliikekameratutkimuksessa. 195 osallistujan L1 on espanja (154 naista, 38 miestä, 3 ei halunnut kertoa sukupuoltaan tai ilmoitti olevansa ei-binäärinen) ja 132:n suomi (87 naista, 35 miestä, 10 ei halunnut kertoa sukupuoltaan tai ilmoitti olevansa ei-binäärinen).
Tuloksista voi tehdä kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkään, silmänliikekameratutkimuksen perusteella L1:llä tai sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta yksilön (ei-)seksistisen kielen ymmärrykseen L2:ssa. Ei siis ole riittävästi empiiristä dataa väittää, että yksilön L1 tai sukupuoli vaikuttaisi hänen (ei-)seksistisen kielen prosessointiinsa L2:ssa. Toiseksi, espanjalaiset ja suomalaiset käyttävät kieliopillista sukupuolta eri tavoin. Espanjalaiset käyttävät enemmän sukupuolittuneita muotoja, joista osa mielletään seksistisiksi englannissa, sekä visualisointistrategioita. Suomalaiset puolestaan välttävät sukupuolen ilmaisemista sekä leksikaalisesti että kieliopillisesti. Tulos on linjassa sekä puhujien L1 kielioppien että kielikohtaisten seksistisen kielen välttämisen ohjeiden kanssa. Nämä molemmat voidaan nähdä keskeisinä tekijöinä lingvistisen sukupuolen käytössä L2:ssa, ja ne vaikuttavat puhujan käsitykseen siitä, mikä on seksististä. Toisaalta miesten ja naisten leksikaalisen ja kieliopillisen sukupuolen käyttö on toisiaan vastaavaa. Tämä on ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, jotka esittävät naisten käyttävän miehiä todennäköisemmin ei-seksististä kieltä (Parks & Roberton, 2002, 2005; Sarrasin et al. 2012; Douglas & Sutton, 2014). Kolmas havainto on, että yksilön L1 ja sukupuoli vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä ja asenteisiinsa seksististä ja ei-seksististä kieltä kohtaan, vaikka ko. mielipiteet eivät kohtaisi heidän lingvistisiä valintojaan tai olisivat jopa ristiriidassa niiden kanssa.
Tutkimuksen tärkein teoreettinen anti on osoitus siitä, että kielen vaikutus on rajoittunut: se ei vaikuta tiedostamattomiin prosesseihin kuten (ei-)seksistisen kielen luetun ymmärtämiseen, mutta se vaikuttaa tiedostettuihin prosesseihin kuten kielen käyttöön ja asenteisiin seksististä kieltä kohtaan. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että puhujan sukupuolella ei ole suurta merkitystä sukupuolen prosessoinnissa ja käytössä, vaikka se vaikuttaa asenteisiin (ei-)seksististä kieltä kohtaan. Tarkemmin sanoen tulokset antavat ymmärtää, että joissain tilanteissa naiset ovat miehiä myötämielisempiä ei-seksististä kieltä kohtaan, vaikkei heidän todellinen kielenkäyttönsä juurikaan eroa miesten kielenkäytöstä.
Silmänliikekameratutkimuksella analysoidaan osallistujien L1:n ja sukupuolen roolia seksistisen ja ei-seksistisen kielen prosessoinnissa. Työn teoriataustan muodostavat kielellisen relativismin teoria, jonka mukaan kieli vaikuttaa sen puhujan maailmankuvaan ja kognitioon, sekä ‘eye-mind’-hypoteesi, jonka mukaan silmänliikkeet ovat välitöntä seurausta lukijan sen hetkellisistä prosessoinnin tarpeista (Henderson & Ferreira, 1990, Just & Carpenter, 1980, Reali et al., 2014, Reichle, Pollatsek, Fisher, & Rayner, 1998). Silmänliikekamera tallentaa fiksaatioita ja paluukertoja, joita analysoidaan monimuuttujamenetelmällä (ANOVA). Otoskoko on 42 osallistujaa; kaikki opiskelevat englannin kieltä yliopistossa. Heistä 22 (6 miestä, 16 naista) on natiiveja espanjan puhujia, 20 (7 miestä, 13 naista) puolestaan natiiveja suomen puhujia.
Kyselylomakkeella kartoitetaan kielenkäyttöä sekä asenteita L2:n (ei-)seksististä kielenkäyttöä kohtaan. Kvantitatiivinen data analysoidaan y2-testillä ja kvalitatiivinen induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselylomakkeen otoskoko on 327 osallistujaa, jotka täyttävät samat tutkimusehdot kuin silmänliikekameratutkimuksessa. 195 osallistujan L1 on espanja (154 naista, 38 miestä, 3 ei halunnut kertoa sukupuoltaan tai ilmoitti olevansa ei-binäärinen) ja 132:n suomi (87 naista, 35 miestä, 10 ei halunnut kertoa sukupuoltaan tai ilmoitti olevansa ei-binäärinen).
Tuloksista voi tehdä kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkään, silmänliikekameratutkimuksen perusteella L1:llä tai sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta yksilön (ei-)seksistisen kielen ymmärrykseen L2:ssa. Ei siis ole riittävästi empiiristä dataa väittää, että yksilön L1 tai sukupuoli vaikuttaisi hänen (ei-)seksistisen kielen prosessointiinsa L2:ssa. Toiseksi, espanjalaiset ja suomalaiset käyttävät kieliopillista sukupuolta eri tavoin. Espanjalaiset käyttävät enemmän sukupuolittuneita muotoja, joista osa mielletään seksistisiksi englannissa, sekä visualisointistrategioita. Suomalaiset puolestaan välttävät sukupuolen ilmaisemista sekä leksikaalisesti että kieliopillisesti. Tulos on linjassa sekä puhujien L1 kielioppien että kielikohtaisten seksistisen kielen välttämisen ohjeiden kanssa. Nämä molemmat voidaan nähdä keskeisinä tekijöinä lingvistisen sukupuolen käytössä L2:ssa, ja ne vaikuttavat puhujan käsitykseen siitä, mikä on seksististä. Toisaalta miesten ja naisten leksikaalisen ja kieliopillisen sukupuolen käyttö on toisiaan vastaavaa. Tämä on ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, jotka esittävät naisten käyttävän miehiä todennäköisemmin ei-seksististä kieltä (Parks & Roberton, 2002, 2005; Sarrasin et al. 2012; Douglas & Sutton, 2014). Kolmas havainto on, että yksilön L1 ja sukupuoli vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä ja asenteisiinsa seksististä ja ei-seksististä kieltä kohtaan, vaikka ko. mielipiteet eivät kohtaisi heidän lingvistisiä valintojaan tai olisivat jopa ristiriidassa niiden kanssa.
Tutkimuksen tärkein teoreettinen anti on osoitus siitä, että kielen vaikutus on rajoittunut: se ei vaikuta tiedostamattomiin prosesseihin kuten (ei-)seksistisen kielen luetun ymmärtämiseen, mutta se vaikuttaa tiedostettuihin prosesseihin kuten kielen käyttöön ja asenteisiin seksististä kieltä kohtaan. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että puhujan sukupuolella ei ole suurta merkitystä sukupuolen prosessoinnissa ja käytössä, vaikka se vaikuttaa asenteisiin (ei-)seksististä kieltä kohtaan. Tarkemmin sanoen tulokset antavat ymmärtää, että joissain tilanteissa naiset ovat miehiä myötämielisempiä ei-seksististä kieltä kohtaan, vaikkei heidän todellinen kielenkäyttönsä juurikaan eroa miesten kielenkäytöstä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4947]