Peruskoulua vai omaa elämää? Peruskoulun kuvataideopinnot ei-kuvataideopiskelijoiden ajatuksissa nykypäivänä
Fihlman, Anna (2023)
Fihlman, Anna
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303172978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303172978
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä peruskoulun kuvataideopinnot herättivät ei-kuvataideopiskelijoiden ajatuksissa nykypäivänä. Nyky-yhteiskunnan suorituskeskeinen ja tietopohjainen ote on vaikuttanut merkittävästi perusopetuksen opetettaviin sisältöihin ja tuntijakojen muodostumiseen. Kuvataiteen opetettava osuus muiden taito- ja taideaineiden rinnalla, on siten laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa nähty yhä epäoleellisemmaksi kokonaisuudeksi. Kuvataiteen yhtenäisen opetuksen määrä on vähentynyt peruskoulukontekstissa merkittävästi, jolloin myös opetuksen oppilasta eri tavalla kasvattava merkitys ja tietoteoreettinen punainen lanka on vaarassa kadota. Tämä tutkimus pyrkiikin tarkastelemaan peruskoulun kuvataideopintojen kautta syntyneitä merkityksiä myös oppiaineen tulevaisuuden näkymien kannalta. Kuvataiteen merkityksien käsittelyä lähestytään tutkimuksessa neljän keskeisimmän opetuksellisen tavoitteen (kuvailmaisu, luovuus, identiteetti ja tunnetaidot) toteutumisen kautta. Sosiaalinen konstruktionismi toimii tutkimuksessa laajempana teoreettisena viitekehyksen ja tarkastelee erityisesti opetuksellisen tavan vaikutuksia oppiaineen merkitysten rakentajana ja tavoitteiden toteutumisen edistäjänä. Tutkimustuloksien tarkoituksena on tuottaa tietoa opetussuunnitelman ja opettajankoulutuksen kehitystyötä varten.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluna viideltä eri alan korkeakouluopiskelijalta. Opiskelijoiden tieteenaloja oli: kauppatiede, kasvatustiede, yhteiskuntatiede, biolääketiede ja tuotantotalous. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin pragmaattisena sisällönanalyysinä, jonka avulla eri tavoitesisältöihin liittyviä mainintoja ja niiden välisiä merkityksiä voitiin tarkastella osana laajempaa kuvataideopetuksellista kokonaisuutta. Luokittelun apuna toimi kuvataiteen tavoitekokonaisuuksia käsittelevät tieteelliset määritelmät.
Tutkimustulosten mukaan, peruskoulun kuvataideopinnot näyttäytyivät kaikille eri alojen korkeakouluopiskelijoille mielekkäinä ja merkityksellisinä oppiaineellisena kokonaisuutena, jolla tulee olla paikka tulevaisuudessa osana perusopetuksen oppisisältöjä. Oppianeellisessa syvällisemmässä merkitysten rakentumisessa ja keskeisten opetuksellisten tavoitteiden toteutumisessa nähtiin kuitenkin selkeänä esteenä opettajan ainedidaktisesti uupuva ja oppiaineelle sopimaton opetuksellinen lähestymistapa. Opetuksen kaikki keskeisimmät tavoitteet toteutuivat vain yhden opiskelijan kohdalla, jolla opetus oli voimakkaimmin sosiaalisen konstruktionismin pedagogisiin periaatteisiin pohjautuvaa. Sosiaalisen konstruktionismin pedagogiset periaatteet voitaisiinkin siten nähdä oppiaineen opetuksellisia tavoitteita edistävänä tekijänä. Oppiainekohtaisten tavoitteiden toteutumisen vähyys ja opetuksellisten käsitysten ero toisaalta myös vahvistaa oppiaineen yhtenäisen opetuksellisen merkityskäsityksen puutteellisuutta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluna viideltä eri alan korkeakouluopiskelijalta. Opiskelijoiden tieteenaloja oli: kauppatiede, kasvatustiede, yhteiskuntatiede, biolääketiede ja tuotantotalous. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin pragmaattisena sisällönanalyysinä, jonka avulla eri tavoitesisältöihin liittyviä mainintoja ja niiden välisiä merkityksiä voitiin tarkastella osana laajempaa kuvataideopetuksellista kokonaisuutta. Luokittelun apuna toimi kuvataiteen tavoitekokonaisuuksia käsittelevät tieteelliset määritelmät.
Tutkimustulosten mukaan, peruskoulun kuvataideopinnot näyttäytyivät kaikille eri alojen korkeakouluopiskelijoille mielekkäinä ja merkityksellisinä oppiaineellisena kokonaisuutena, jolla tulee olla paikka tulevaisuudessa osana perusopetuksen oppisisältöjä. Oppianeellisessa syvällisemmässä merkitysten rakentumisessa ja keskeisten opetuksellisten tavoitteiden toteutumisessa nähtiin kuitenkin selkeänä esteenä opettajan ainedidaktisesti uupuva ja oppiaineelle sopimaton opetuksellinen lähestymistapa. Opetuksen kaikki keskeisimmät tavoitteet toteutuivat vain yhden opiskelijan kohdalla, jolla opetus oli voimakkaimmin sosiaalisen konstruktionismin pedagogisiin periaatteisiin pohjautuvaa. Sosiaalisen konstruktionismin pedagogiset periaatteet voitaisiinkin siten nähdä oppiaineen opetuksellisia tavoitteita edistävänä tekijänä. Oppiainekohtaisten tavoitteiden toteutumisen vähyys ja opetuksellisten käsitysten ero toisaalta myös vahvistaa oppiaineen yhtenäisen opetuksellisen merkityskäsityksen puutteellisuutta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]