Ristiriidat aiheuttavat kuormitusta : Sosiaalityöntekijöiden kokemukset eettisestä kuormituksesta
Jaarto, Peppi (2023)
Jaarto, Peppi
2023
Sosiaalityön kandidaattiohjelma, Pori - Bachelor's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303162956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303162956
Tiivistelmä
Sosiaalityön keskiössä on vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttaminen. Sosiaalityöntekijöiden työtä ohjaamaan on säädetty lainsäädäntöä, jonka soveltamista helpottamaan on luotu organisaatioissa ohjeita ja sääntöjä. Kuitenkin jokaisen asiakkaan tilanne on yksilöllinen ja sosiaalityöntekijän tehtävänä on löytää asiakkaan tilannetta helpottava ratkaisu. Sosiaalityöhön ja asiakkaille myönnettäviin palveluihin liittyy vahvasti yhteiskunnan poliittinen ja taloudellinen tilanne, jolloin organisaatioiden toiminnan onnistumista tarkastellaan sosiaalityölle vierailla mittareilla. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisissa tilanteissa työntekijöiden ja organisaatioiden arvot ovat ristiriidassa, aiheuttaen työntekijöille eettistä kuormitusta.
Tutkimuksen taustoituksena on sosiaalityöntekijöiden ammatillinen rooli ja työssä ilmenevä eettinen kuormitus. Tässä tutkielmassa tarkastelen eettistä kuormitusta käyttäen viitekehyksenä Kapteinin mallia. Kyseisessä mallissa organisaation eettistä toimintaa tarkastellaan ylimmän johdon, lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden kautta. Mallissa on kahdeksan osa-aluetta, joiden tulisi eettisesti toimivassa organisaatiossa toteutua. Nämä osa-alueet muodostavat organisaatioiden eettiset hyveet: selkeys, johdon näyttämä esimerkki, lähiesihenkilön näyttämä esimerkki, riittävät resurssit sekä mahdollisuus toimia eettisesti, organisaation työntekijöille tarjoama tuki eettiselle toiminnalle, eettisten ja epäeettisten toimintatapojen seurausten läpinäkyvyys koko työyhteisölle, keskustelukulttuuri sekä toiminnan seuraukset.
Tutkimus toteutettiin laadullisena review-tutkimuksena, jonka aineisto koostuu 10 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista sosiaalityöntekijöiden työstä, eettisistä dilemmoista ja organisaation roolista. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Sosiaalityöntekijöiden eettisyyden kokemukseen vaikuttaa heikentävästi seuraavat tekijät: suuret asiakasmäärät, epäpätevien sosiaalityöntekijöiden huomattava määrä sekä työtä ohjaavien lakien, sääntöjen ja ohjeiden tulkitsemiseen liittyvät haasteet. Sosiaalityöntekijät kaipaavat tukea asiakkaiden kohtaamiseen sekä erityisesti lastensuojelussa ja toimentulotuessa työskentelyyn.
Sosiaalityöntekijöiden ja organisaation arvot poikkeavat toisistaan, kun työtä aletaan ohjaamaan ammattieettisten ohjeiden ja sosiaalityön ammatillisen perustan sijaan talouden mittareilla eikä työntekijöillä ole sosiaalityötekijän pätevyyden omaavia esihenkilöitä. Asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin on vaikea luoda selkeitä ohjeistuksia, jolloin sosiaalityöntekijät käyttävät työssään ammatillista harkintavaltaansa. Erityisesti työntekijöiden kuormitusta tapahtui lastensuojelun ja toimeentulotuen parissa, jolloin työntekijöiden vaihtuvuus oli suurempaa, kuormittaen työyhteisöä ja asiakkaita. Tutkimuksessa ei tarkasteltu yhden asiakasryhmän parissa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä. Hyveiden toteutuminen koettiin samansuuntaisena eri sektoreilla. Lastensuojelussa työskentely nousi kuitenkin kuormittavuuden ja ristiriitojen osalta esiin.
Tutkimuksen taustoituksena on sosiaalityöntekijöiden ammatillinen rooli ja työssä ilmenevä eettinen kuormitus. Tässä tutkielmassa tarkastelen eettistä kuormitusta käyttäen viitekehyksenä Kapteinin mallia. Kyseisessä mallissa organisaation eettistä toimintaa tarkastellaan ylimmän johdon, lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden kautta. Mallissa on kahdeksan osa-aluetta, joiden tulisi eettisesti toimivassa organisaatiossa toteutua. Nämä osa-alueet muodostavat organisaatioiden eettiset hyveet: selkeys, johdon näyttämä esimerkki, lähiesihenkilön näyttämä esimerkki, riittävät resurssit sekä mahdollisuus toimia eettisesti, organisaation työntekijöille tarjoama tuki eettiselle toiminnalle, eettisten ja epäeettisten toimintatapojen seurausten läpinäkyvyys koko työyhteisölle, keskustelukulttuuri sekä toiminnan seuraukset.
Tutkimus toteutettiin laadullisena review-tutkimuksena, jonka aineisto koostuu 10 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista sosiaalityöntekijöiden työstä, eettisistä dilemmoista ja organisaation roolista. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Sosiaalityöntekijöiden eettisyyden kokemukseen vaikuttaa heikentävästi seuraavat tekijät: suuret asiakasmäärät, epäpätevien sosiaalityöntekijöiden huomattava määrä sekä työtä ohjaavien lakien, sääntöjen ja ohjeiden tulkitsemiseen liittyvät haasteet. Sosiaalityöntekijät kaipaavat tukea asiakkaiden kohtaamiseen sekä erityisesti lastensuojelussa ja toimentulotuessa työskentelyyn.
Sosiaalityöntekijöiden ja organisaation arvot poikkeavat toisistaan, kun työtä aletaan ohjaamaan ammattieettisten ohjeiden ja sosiaalityön ammatillisen perustan sijaan talouden mittareilla eikä työntekijöillä ole sosiaalityötekijän pätevyyden omaavia esihenkilöitä. Asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin on vaikea luoda selkeitä ohjeistuksia, jolloin sosiaalityöntekijät käyttävät työssään ammatillista harkintavaltaansa. Erityisesti työntekijöiden kuormitusta tapahtui lastensuojelun ja toimeentulotuen parissa, jolloin työntekijöiden vaihtuvuus oli suurempaa, kuormittaen työyhteisöä ja asiakkaita. Tutkimuksessa ei tarkasteltu yhden asiakasryhmän parissa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä. Hyveiden toteutuminen koettiin samansuuntaisena eri sektoreilla. Lastensuojelussa työskentely nousi kuitenkin kuormittavuuden ja ristiriitojen osalta esiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]