Tuloksellisuuden tulkinnat Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastusraportoinnissa
Väänänen, Peetu (2023)
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303152951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303152951
Tiivistelmä
Tuloksellisuus on toiminut pitkään julkista sektoria ohjaavana periaatteena. Tuloksellisuuden keskeisyyden ajatellaan johtuvan lähtökohtaisesta resurssien niukkuudesta ja sen aiheuttamista rajoitteista toiminnalle. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten tuloksellisuutta tulkitaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportoinnissa sekä sitä, huomioidaanko oikeudenmukaisuus osana tuloksellisuuden tulkintaa.
Tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä luokittelua tarkasteltaessa tuloksellisuuden tulkintaa tuloksellisuustarkastusraporteissa. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa aiempi teoreettinen tuloksellisuustutkimus, jonka tarkoituksena on muodostaa tulkintakehikko tutkimuksessa tehtävään luokitteluun. Aineistona käytetään VTV:n tuloksellisuustarkastusraportteja vuosilta 2011–2020, joka tarkoittaa yhteensä 133 tuloksellisuustarkastusraporttia. Aineiston ulkopuolelle jätetään selvitykset ja muut julkaisut. Aineistosta kootaan luokittelun avulla tuloksellisuusaspektien tulkintojen painotusarvot, jotka muodostavat osan analyysistä.
Tutkielmassa huomataan, että vaikuttavuuden tuloksellisuusaspektin tulkinta painottuu VTV:n tuloksellisuusajattelussa. Vaikuttavuuden merkittävyys näyttää korostuvan osana tuloksellisuutta kahdesta syystä. Ensimmäiseksi VTV:n tulkinta vaikuttaa painottuvan siihen, mitä on saatu aikaan käytetyillä resursseilla, jolloin vaikuttavuus tuloksellisuuselementtinä painottuu enemmän kuin taloudellisuus tai tehokkuus. Toisaalta näyttää siltä, että tarkastuskohteiden vaikuttavuusarviointi sekä -raportointi ovat usein puutteellisia, jolloin VTV:n tarkastustoiminta keskittyy näihin aspekteihin. Tutkielmassa tehdään myös havainto siitä, miten oikeudenmukaisuus ei ole juurtunut osaksi tuloksellisuusajattelua VTV:n tuloksellisuustarkastusraportoinnissa.
Tutkimus rajoittuu VTV:n kontekstiin, jolloin erityisen laajoja johtopäätöksiä tuloksellisuuden tulkinnasta julkisella sektorilla ei voida yleisesti tehdä. VTV kuitenkin jossain määrin ohjaa muutakin julkista sektoria tuloksellisuusajattelussa viraston peruslaillisen aseman vuoksi, joten tutkimuksen tuloksia voitaneen pitää suuntaa antavina myös laajemmalti.
Tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä luokittelua tarkasteltaessa tuloksellisuuden tulkintaa tuloksellisuustarkastusraporteissa. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa aiempi teoreettinen tuloksellisuustutkimus, jonka tarkoituksena on muodostaa tulkintakehikko tutkimuksessa tehtävään luokitteluun. Aineistona käytetään VTV:n tuloksellisuustarkastusraportteja vuosilta 2011–2020, joka tarkoittaa yhteensä 133 tuloksellisuustarkastusraporttia. Aineiston ulkopuolelle jätetään selvitykset ja muut julkaisut. Aineistosta kootaan luokittelun avulla tuloksellisuusaspektien tulkintojen painotusarvot, jotka muodostavat osan analyysistä.
Tutkielmassa huomataan, että vaikuttavuuden tuloksellisuusaspektin tulkinta painottuu VTV:n tuloksellisuusajattelussa. Vaikuttavuuden merkittävyys näyttää korostuvan osana tuloksellisuutta kahdesta syystä. Ensimmäiseksi VTV:n tulkinta vaikuttaa painottuvan siihen, mitä on saatu aikaan käytetyillä resursseilla, jolloin vaikuttavuus tuloksellisuuselementtinä painottuu enemmän kuin taloudellisuus tai tehokkuus. Toisaalta näyttää siltä, että tarkastuskohteiden vaikuttavuusarviointi sekä -raportointi ovat usein puutteellisia, jolloin VTV:n tarkastustoiminta keskittyy näihin aspekteihin. Tutkielmassa tehdään myös havainto siitä, miten oikeudenmukaisuus ei ole juurtunut osaksi tuloksellisuusajattelua VTV:n tuloksellisuustarkastusraportoinnissa.
Tutkimus rajoittuu VTV:n kontekstiin, jolloin erityisen laajoja johtopäätöksiä tuloksellisuuden tulkinnasta julkisella sektorilla ei voida yleisesti tehdä. VTV kuitenkin jossain määrin ohjaa muutakin julkista sektoria tuloksellisuusajattelussa viraston peruslaillisen aseman vuoksi, joten tutkimuksen tuloksia voitaneen pitää suuntaa antavina myös laajemmalti.