Johtamisen vaikutus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin
Lalli, Emilia (2023)
Lalli, Emilia
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303152929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303152929
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee johtamisen vaikutusta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koettuun työhyvinvointiin. Tutkimustehtävänä on kartoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia johtamisen ja esihenkilötyön näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten johtamisella ja esihenkilötyöllä voitaisiin lisätä sosiaalityöntekijöiden kokemaa työhyvinvointia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen lastensuojeluun, työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvää tutkimusta. Käsitellyiksi tulevat erityisesti sosiaalityön johtamiseen ja työhyvinvoinnin johtamiseen sosiaalityössä liittyvät teemat sekä eettinen johtaminen.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen metodologinen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät eräässä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden haastatteluaineiston sisällönanalyysin perusteella sain muodostettua neljä yläluokkaa: esihenkilön johtamisosaaminen, esihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet, substanssiosaaminen ja lastensuojelukentän tunteminen ja työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen. Näiden yläluokkien jälkeen muodostettiin haastatteluaineistosta edelleen alaluokkia, ja aineiston analyysit suoritettiin alaluokittain.
Analyysin perusteella tunnistettiin esihenkilön johtamistyöhön liittyviä tekijöitä, joilla voitiin olevan merkitystä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Johtamisella ja työhyvinvoinnilla on keskenään hyvin voimakas suhde ja johtamisosaamiseen liittyvät teemat nousivat tutkimuksessa eniten esille. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille vaikuttaa olevan merkittää vaikutusta esihenkilön osoittamalla tuella ja esihenkilön ja alaisten välisellä keskinäisellä luottamuksella. Tutkimuksen keskeisimpänä löydöksenä voidaan pitää sitä huomiota, että esihenkilön tulisi tunnistaa oman johtamistyönsä ja johtamistyylinsä merkitys ja yhteys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lastensuojelun johtamisen kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan tarkemmin kiinnittää huomiota niihin tekijöihin johtamisessa, jotka tukevat sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen metodologinen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät eräässä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden haastatteluaineiston sisällönanalyysin perusteella sain muodostettua neljä yläluokkaa: esihenkilön johtamisosaaminen, esihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet, substanssiosaaminen ja lastensuojelukentän tunteminen ja työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen. Näiden yläluokkien jälkeen muodostettiin haastatteluaineistosta edelleen alaluokkia, ja aineiston analyysit suoritettiin alaluokittain.
Analyysin perusteella tunnistettiin esihenkilön johtamistyöhön liittyviä tekijöitä, joilla voitiin olevan merkitystä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Johtamisella ja työhyvinvoinnilla on keskenään hyvin voimakas suhde ja johtamisosaamiseen liittyvät teemat nousivat tutkimuksessa eniten esille. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille vaikuttaa olevan merkittää vaikutusta esihenkilön osoittamalla tuella ja esihenkilön ja alaisten välisellä keskinäisellä luottamuksella. Tutkimuksen keskeisimpänä löydöksenä voidaan pitää sitä huomiota, että esihenkilön tulisi tunnistaa oman johtamistyönsä ja johtamistyylinsä merkitys ja yhteys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lastensuojelun johtamisen kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan tarkemmin kiinnittää huomiota niihin tekijöihin johtamisessa, jotka tukevat sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia.