”Ei ehkä ole viisasta yrittää selvitä kaikesta yksin” : Tapaustutkimus työssä oppimisesta
Nuuttila, Marika; Tötterman, Outi (2023)
Nuuttila, Marika
Tötterman, Outi
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303152941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303152941
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin työssä oppimista kohdeyrityksen yhdessä toimipisteessä. Työelämän muutokset koskettavat yksilöitä, tiimejä ja organisaatiota. On myös esitetty, että formaali koulutusympäristö enää olisi ainut työhön liittyvän oppimisen paikka, vaan että työpaikoista tulee yhä enenevissä määrin oppimisympäristöjä. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tutkimuksen kohteena olevalle organisaatiolle työssä oppimiseen liittyvää tietoa, jonka avulla se voi varmistaa ja mahdollistaa yksilöiden ja koko organisaation toimintakyvyn työn muutoksissa. Tutkimme yksilötason ja sosiaalisia oppimisprosesseja, johtamista, oppimisympäristöä ja työpaikan kulttuuria.
Tutkimuksen kohteena oli globaalin logistiikkayrityksen 10-henkinen toimihenkilötiimi Suomessa. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Yksilö- ja ryhmähaastatteluun osallistuivat samat henkilöt, sillä erotuksella, että kahta yksilöhaastattelussa ollutta henkilöä ei otettu mukaan ryhmähaastatteluun valta-aseman vuoksi. Haastattelut toteutettiin COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian vuoksi etähaastatteluna Teams-videoyhteydellä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä teemoittelua.
Tulosten perusteella voidaan esittää, että tutkimuksen kohteena olleen tiimin työssä oppimisen tärkeimmiksi mahdollistajiksi nousivat oppiminen sosiaalisena tapahtumana, psykologisesti turvallinen työkulttuuri, työntekijöiden kasvamisen ja autonomian salliva johtaminen sekä bottom up - organisaatiomalli. Työssä oppimiseen vaikutti myös se, miten työympäristö oli rakentunut. Tutkimuksella on kolme päämerkitystä. Ensimmäisenä merkityksenä voidaan pitää yksilön sekä tiimin hyvän työssä oppimisen mahdollistavien tekijöiden löytymistä. Toinen merkitys on se, että tutkimuksen perusteella saatiin uusia ehdotuksia koko organisaation käyttöön. Esimerkiksi se, että tiimit voivat tehdä itse työvuorosuunnittelun. Oppiminen näyttäytyi vahvasti sosiaalisena tapahtumana. Kolmantena merkityksenä on uuden pohdinnan tuottaminen. On hyvä miettiä sitä, miten organisaatiot pystyvät toteuttamaan ja turvaamaan sosiaalisen lähioppimisen mahdollisuuksia myös erilaisissa tulevissa haasteellisissa olosuhteissa.
Tutkimuksen kohteena oli globaalin logistiikkayrityksen 10-henkinen toimihenkilötiimi Suomessa. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Yksilö- ja ryhmähaastatteluun osallistuivat samat henkilöt, sillä erotuksella, että kahta yksilöhaastattelussa ollutta henkilöä ei otettu mukaan ryhmähaastatteluun valta-aseman vuoksi. Haastattelut toteutettiin COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian vuoksi etähaastatteluna Teams-videoyhteydellä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä teemoittelua.
Tulosten perusteella voidaan esittää, että tutkimuksen kohteena olleen tiimin työssä oppimisen tärkeimmiksi mahdollistajiksi nousivat oppiminen sosiaalisena tapahtumana, psykologisesti turvallinen työkulttuuri, työntekijöiden kasvamisen ja autonomian salliva johtaminen sekä bottom up - organisaatiomalli. Työssä oppimiseen vaikutti myös se, miten työympäristö oli rakentunut. Tutkimuksella on kolme päämerkitystä. Ensimmäisenä merkityksenä voidaan pitää yksilön sekä tiimin hyvän työssä oppimisen mahdollistavien tekijöiden löytymistä. Toinen merkitys on se, että tutkimuksen perusteella saatiin uusia ehdotuksia koko organisaation käyttöön. Esimerkiksi se, että tiimit voivat tehdä itse työvuorosuunnittelun. Oppiminen näyttäytyi vahvasti sosiaalisena tapahtumana. Kolmantena merkityksenä on uuden pohdinnan tuottaminen. On hyvä miettiä sitä, miten organisaatiot pystyvät toteuttamaan ja turvaamaan sosiaalisen lähioppimisen mahdollisuuksia myös erilaisissa tulevissa haasteellisissa olosuhteissa.