Romaniväestöön kohdistuvan ja liikuntaan liittyvän yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen eräässä kunnassa
Ruohonen, Krista (2023)
Ruohonen, Krista
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132913
Tiivistelmä
Romanit ovat yli 500-vuotisen historian omaava suomalainen vähemmistö, joka on kohdannut muun muassa assimilaatiopyrkimyksiä sisältänyttä sortoa. Romanien oikeuksiin on alettu kiinnittää huomiota vasta 1960-luvulta lähtien. Koulutus, työllistyminen ja asuminen sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät aiheet ovat perinteisesti asettuneet romanipolitiikan keskiöön. Suomessa romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi on vuodesta 2009 alkaen laadittu romanipoliittisia ohjelmia. Tätä tutkimusta aloittaessani voimassa oli romanipoliittisen ohjelman toinen osa (ROMPO2). ROMPO3-ohjelma tulee astumaan voimaan keväällä 2023.
Liikuntakulttuurissa esiintyvään eriarvoisuuteen on kiinnitetty huomiota kansallisesti. Tähän viittaavat muun muassa Liikuntalaki (390/2015) sekä vuosina 2021–2022 käyty Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanja. Romanien hyvinvointitutkimus ROOSA:n (2018) perustulosten kautta selviää, että romanit harrastavat liikuntaa selvästi koko väestöä vähemmän. Tämän tutkimuksen kautta liikuntaan osallistumista estäviksi seikoiksi nousevat muun muassa yhteiskunnan eriarvoistavat rakenteet. Romanien yhdenvertaisuuden edistäminen ja osallisuuden lisääminen palveluissa - myös liikuntaan liittyvissä sellaisissa - on kirjattu yhdeksi ROMPO2-ohjelman toimenpiteistä. Tämä ei kuitenkaan yksistään vielä riitä tulosten aikaan saamiseksi, sillä politiikka tulee jalkauttaa käytäntöön.
Tässä tutkimuksessa olen tutkinut sitä, miten romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on edistetty ROMPO2-ohjelman, tutkimukseen valitussa kunnassa toimivan romanityöryhmän sekä paikallisten organisaatioiden ja palveluiden yhteistyönä. Tutkimuksen kautta olen selvittänyt, millaiset seikat ovat edistäneet ja estäneet suhteiden syntymistä edellä mainittujen tahojen välille. Samoin olen selvittänyt, millaiset paikalliseen romanityöryhmään liittyvät seikat ovat edistäneet ja estäneet ROMPO2-ohjelman, mutta erityisesti siinä esitetyn toimenpiteen, eteenpäin viemistä kunnallisella tasolla. Lisäksi olen selvittänyt, millaiset seikat ovat edistäneet ja estäneet paikallisissa organisaatioissa ja niiden liikuntaan liittyvissä palveluissa romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi tehtyjen tekojen tekoa.
Olen lähestynyt aihettani konstruktionistisesta näkökulmasta tilannesidonnaisen laadullisen tapaustutkimuksen kautta. Hermeneuttisen ja emansipatorisen tiedonintressin mukaisesti olen pyrkinyt saamaan kokonaisvaltaisen käsityksen tapauksesta sekä mahdollistamaan tutkimukseen osallistuville ja tutkimukseen perehtyville ajatusten ja oivallusten syntymisen. Tätä tutkimusta varten olen kerännyt kaksi aineistoa. Ensimmäinen aineisto (12 haastattelua) on kerätty paikallisen romanityöryhmän edustajilta puolistukturoidun kyselylomakkeen avulla. Toinen aineisto (8 haastattelua) on kerätty paikallisten organisaatioiden ja niiden liikuntaan liittyvien palveluiden edustajilta teemahaastattelun avulla. Kumpikin aineiston analysoitu teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ROMPO2-ohjelman ja paikallisen romanityöryhmän välisen suhteen luomista ovat edistäneet etenkin suhteet valtakunnalliselle tasolle sekä ryhmän suunnitelmallinen toiminta siinä, missä suhteen syntymistä on estänyt etenkin ohjelman abstrakti luonne. ROMPO2-ohjelman sekä paikallisten organisaatioiden ja palveluiden suhteita edistäviä seikkoja ei löytynyt. Estäväksi seikaksi sen sijaan nousi etenkin työryhmän välikätenä toimimattomuus sekä ylätasolla esiintyvä ohjelman jalkauttamisen tarpeettomaksi kokeminen. Tutkimustulosten mukaan ROMPO2-ohjelman eteenpäin viemistä kunnallisella tasolla on edistänyt tai voisi edistää ryhmän halu ja pyrkimys muutokseen sekä paikallisten organisaatioiden ja palveluiden positiivinen suhtautuminen suhteiden luomiseen. Estäviksi seikoiksi nousivat kuitenkin ryhmän yksipuolinen vastuu suhteiden luomisesta sekä liikuntaan liittyvän toimenpiteen tavoitteeksi asettumattomuus. Paikalisissa organisaatioissa ja niiden palveluissa tekojen tekoja ovat edistäneet tai voivat edistää organisaatioiden sosiaalityölliset lähtökohdat, liikunnassa esiintyvien muutostarpeiden sekä romanikulttuurin huomioiminen. Tekojen tekoa estäneiksi tai mahdollisesti estäviksi seikoiksi nousivat aiemmin harjoitettu assimilaatiopolitiikka, romaneihin kohdistuvat oletukset ja stereotypiat sekä vastuuverkon puuttuminen; tavoite ei kulkenut ylhäältä alas eikä alhaalta ylös.
Edellä esitetyt havainnot voivat toimia pohjana tavoitteiden toimeenpanoa koskevalle jatkotutkimukselle sekä toimien kehittämiselle kansallisella tasolla - erityisesti yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja liikunnan suhteen. Tällaisessa tutkimuksessa tulisi keskittyä siihen, miten tavoitteiden täytäntöönpanoa voitaisiin kansallisella tasolla tukea. Miten kaikkien toimijoiden välisiä suhteita voitaisiin vahvistaa ja miten tavoitteita voitaisiin nykyistä tehokkaammin siirtää kuntatasolta organisaatioiden ja palvelujen tasolle sekä aina käytäntöön? Olisi myös keskityttävä alhaalta ylöspäin suuntautuvaan tiedon siirtämiseen. Vain koordinoidulla, hyvin informoidulla ja motivoituneella työllä on mahdollista edistää myönteisesti romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta liikuntaan liittyvissä palveluissa.
Liikuntakulttuurissa esiintyvään eriarvoisuuteen on kiinnitetty huomiota kansallisesti. Tähän viittaavat muun muassa Liikuntalaki (390/2015) sekä vuosina 2021–2022 käyty Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanja. Romanien hyvinvointitutkimus ROOSA:n (2018) perustulosten kautta selviää, että romanit harrastavat liikuntaa selvästi koko väestöä vähemmän. Tämän tutkimuksen kautta liikuntaan osallistumista estäviksi seikoiksi nousevat muun muassa yhteiskunnan eriarvoistavat rakenteet. Romanien yhdenvertaisuuden edistäminen ja osallisuuden lisääminen palveluissa - myös liikuntaan liittyvissä sellaisissa - on kirjattu yhdeksi ROMPO2-ohjelman toimenpiteistä. Tämä ei kuitenkaan yksistään vielä riitä tulosten aikaan saamiseksi, sillä politiikka tulee jalkauttaa käytäntöön.
Tässä tutkimuksessa olen tutkinut sitä, miten romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on edistetty ROMPO2-ohjelman, tutkimukseen valitussa kunnassa toimivan romanityöryhmän sekä paikallisten organisaatioiden ja palveluiden yhteistyönä. Tutkimuksen kautta olen selvittänyt, millaiset seikat ovat edistäneet ja estäneet suhteiden syntymistä edellä mainittujen tahojen välille. Samoin olen selvittänyt, millaiset paikalliseen romanityöryhmään liittyvät seikat ovat edistäneet ja estäneet ROMPO2-ohjelman, mutta erityisesti siinä esitetyn toimenpiteen, eteenpäin viemistä kunnallisella tasolla. Lisäksi olen selvittänyt, millaiset seikat ovat edistäneet ja estäneet paikallisissa organisaatioissa ja niiden liikuntaan liittyvissä palveluissa romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi tehtyjen tekojen tekoa.
Olen lähestynyt aihettani konstruktionistisesta näkökulmasta tilannesidonnaisen laadullisen tapaustutkimuksen kautta. Hermeneuttisen ja emansipatorisen tiedonintressin mukaisesti olen pyrkinyt saamaan kokonaisvaltaisen käsityksen tapauksesta sekä mahdollistamaan tutkimukseen osallistuville ja tutkimukseen perehtyville ajatusten ja oivallusten syntymisen. Tätä tutkimusta varten olen kerännyt kaksi aineistoa. Ensimmäinen aineisto (12 haastattelua) on kerätty paikallisen romanityöryhmän edustajilta puolistukturoidun kyselylomakkeen avulla. Toinen aineisto (8 haastattelua) on kerätty paikallisten organisaatioiden ja niiden liikuntaan liittyvien palveluiden edustajilta teemahaastattelun avulla. Kumpikin aineiston analysoitu teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ROMPO2-ohjelman ja paikallisen romanityöryhmän välisen suhteen luomista ovat edistäneet etenkin suhteet valtakunnalliselle tasolle sekä ryhmän suunnitelmallinen toiminta siinä, missä suhteen syntymistä on estänyt etenkin ohjelman abstrakti luonne. ROMPO2-ohjelman sekä paikallisten organisaatioiden ja palveluiden suhteita edistäviä seikkoja ei löytynyt. Estäväksi seikaksi sen sijaan nousi etenkin työryhmän välikätenä toimimattomuus sekä ylätasolla esiintyvä ohjelman jalkauttamisen tarpeettomaksi kokeminen. Tutkimustulosten mukaan ROMPO2-ohjelman eteenpäin viemistä kunnallisella tasolla on edistänyt tai voisi edistää ryhmän halu ja pyrkimys muutokseen sekä paikallisten organisaatioiden ja palveluiden positiivinen suhtautuminen suhteiden luomiseen. Estäviksi seikoiksi nousivat kuitenkin ryhmän yksipuolinen vastuu suhteiden luomisesta sekä liikuntaan liittyvän toimenpiteen tavoitteeksi asettumattomuus. Paikalisissa organisaatioissa ja niiden palveluissa tekojen tekoja ovat edistäneet tai voivat edistää organisaatioiden sosiaalityölliset lähtökohdat, liikunnassa esiintyvien muutostarpeiden sekä romanikulttuurin huomioiminen. Tekojen tekoa estäneiksi tai mahdollisesti estäviksi seikoiksi nousivat aiemmin harjoitettu assimilaatiopolitiikka, romaneihin kohdistuvat oletukset ja stereotypiat sekä vastuuverkon puuttuminen; tavoite ei kulkenut ylhäältä alas eikä alhaalta ylös.
Edellä esitetyt havainnot voivat toimia pohjana tavoitteiden toimeenpanoa koskevalle jatkotutkimukselle sekä toimien kehittämiselle kansallisella tasolla - erityisesti yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja liikunnan suhteen. Tällaisessa tutkimuksessa tulisi keskittyä siihen, miten tavoitteiden täytäntöönpanoa voitaisiin kansallisella tasolla tukea. Miten kaikkien toimijoiden välisiä suhteita voitaisiin vahvistaa ja miten tavoitteita voitaisiin nykyistä tehokkaammin siirtää kuntatasolta organisaatioiden ja palvelujen tasolle sekä aina käytäntöön? Olisi myös keskityttävä alhaalta ylöspäin suuntautuvaan tiedon siirtämiseen. Vain koordinoidulla, hyvin informoidulla ja motivoituneella työllä on mahdollista edistää myönteisesti romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta liikuntaan liittyvissä palveluissa.