Suomalaisten naisyrittäjien terveys 2000-luvulla
Jeskanen, Jenny (2023)
Jeskanen, Jenny
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132910
Tiivistelmä
Naisyrittäjien määrä suomalaisessa yhteiskunnassa on suuri, yli 100 000. Naisyrittäjät kohtaavat yrittäjänä toimiessaan terveyteen mahdollisesti vaikuttavia haasteita nimenomaisesti naissukupuolen vuoksi. Työn ja perheen yhteensovittaminen on naisyrittäjille suurempi haaste kuin miesyrittäjille. Myös yhteiskunnan stereotypiat vaikuttavat siihen, miten naisyrittäjään suhtaudutaan ja millaista psyykkistä kuormaa tämä suhtautuminen aiheuttaa. Naiset ovat pääasiallisessa vastuussa perheestä ja siten hoivasta ja kotitöistä, mikä kuormittaa naisten terveyttä. Tämä vaikuttaa naisyrittäjien jaksamiseen työelämässä eläkeikään asti ja sitä kautta naisyrittäjien muodostuvaan eläkkeeseen ja eläkkeenaikaiseen terveyteen.
Tämä kandidaatintutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus suomalaisten naisyrittäjien terveydestä 2000-luvulla. Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan sekä vertaisarvioituja artikkeleita että kyselytutkimuksiin perustuvia raportteja yrittäjistä. Pelkästään naisyrittäjiin keskittyviä tutkimuksia tai raportteja oli hyvin niukasti, joten naisyrittäjiä koskevat tiedot on poimittu kaikkia yrittäjiä koskevista tiedoista.
Yleisesti ottaen naisyrittäjien fyysinen terveys oli hyvä. Kuitenkin yli puolella oli niska-hartiavaivoja, lähes puolella painoindeksi oli yli 25 ja vain kolmasosa liikkui tarpeeksi. Jaksamisvaikeuksia oli lähes puolella naisyrittäjistä. Naisyrittäjien ravitsemus oli huonompaa kuin palkansaajien, ja useampi yrittäjistä koki stressiä kuin palkansaajista. Stressin kokeminen oli yhteydessä yrityksen kokoon sekä yrittäjän johtamiskokemukseen. Stressiä kuitenkin vähensi se, että yrittäjä saa itse päättää työstään.
Liikunta- ja ravitsemusinterventiolla naisyrittäjien terveyteen saatettaisiin vaikuttaa merkittävästi. Interventiolla saattaisi myös olla positiivisia vaikutuksia stressin kokemiseen. Naisyrittäjien tutkimus interventiotutkimuksena tai ilman interventiota on tarpeen tulevaisuudessa.
Tämä kandidaatintutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus suomalaisten naisyrittäjien terveydestä 2000-luvulla. Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan sekä vertaisarvioituja artikkeleita että kyselytutkimuksiin perustuvia raportteja yrittäjistä. Pelkästään naisyrittäjiin keskittyviä tutkimuksia tai raportteja oli hyvin niukasti, joten naisyrittäjiä koskevat tiedot on poimittu kaikkia yrittäjiä koskevista tiedoista.
Yleisesti ottaen naisyrittäjien fyysinen terveys oli hyvä. Kuitenkin yli puolella oli niska-hartiavaivoja, lähes puolella painoindeksi oli yli 25 ja vain kolmasosa liikkui tarpeeksi. Jaksamisvaikeuksia oli lähes puolella naisyrittäjistä. Naisyrittäjien ravitsemus oli huonompaa kuin palkansaajien, ja useampi yrittäjistä koki stressiä kuin palkansaajista. Stressin kokeminen oli yhteydessä yrityksen kokoon sekä yrittäjän johtamiskokemukseen. Stressiä kuitenkin vähensi se, että yrittäjä saa itse päättää työstään.
Liikunta- ja ravitsemusinterventiolla naisyrittäjien terveyteen saatettaisiin vaikuttaa merkittävästi. Interventiolla saattaisi myös olla positiivisia vaikutuksia stressin kokemiseen. Naisyrittäjien tutkimus interventiotutkimuksena tai ilman interventiota on tarpeen tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]